Lähtökohdat ja suunnittelu

Joka Kodin Asuntomarkkinat seuraa syksyllä 2001 ja keväällä 2002 MTV3:n Jyrki-ohjelmasta tutun Olli Oikarisen omakotitalohanketta. Talo tehdään rakennuttajansa mukaiseksi ja näköiseksi mutta oppi ja kokemukset sopivat jokaiselle rakentajalle - varsinkin kun opettajana toimii itse Remontti-Reiska.

Vaan mikä kumma saa vielä varsin nuoren miehen lähtemään urakkaan, johon tavataan ryhtyä vasta muutamaa vuotta vanhemmalla iällä? Nuoret ihmisethän asuvat usein aluksi pitkäänkin vuokralla, hankkivat sitten varovaisesti kahden tai kolmen huoneen osakkeen kerrostalosta, maksavat lainojaan pois ja alkavat vasta sitten suunnitella omakotitalon rakentamista.

Olli ajatteli asiaa pitkällä tähtäyksellä ja päätyi toisenlaiseen strategiaan: "Kaikillahan se omakotitalo on haaveena. Moni ei vaan uskalla toteuttaa sitä. Minun mielestäni kannattaa mieluummin lähteä heti siihen unelmataloon ja maksaa sitä saman tien pois kuin edetä vaihe vaiheelta ja odottaa, että olisi velaton viisi- kuusikymppisenä... Voi olla, että silloin teet sen lopullisen rakentamisratkaisun liian myöhään. Vanhemmiten tullaan sitten taas lähemmäksi kaupunkia, keskustaa ja kerrostaloasuntoa kun ei jakseta enää tehdä pihatöitä ja huoltoja."

Hartiapankki tulee kalliiksi

Moni kuvittelee säästävänsä pitkän pennin tekemällä työmaalla itse mahdollisimman paljon. Tätä kannattaa kuitenkin miettiä moneen kertaan: ammattimies tekee homman monta kertaa nopeammin ja jälki on parempaa, materiaalihukasta puhumattakaan: markan suutari tekee kahden markan vahingon.

"Olen laskenut, että jos pusaisin täällä itse jotain vaikka kaksi päivää viikossa, rahaa menisi moninkertaisesti enemmän siihen verrattuna, että teen ne kaksi päivää sitä hommaa mitä osaan ja jätän rakennushomman ammattimiehille."

Niinpä. Parasta olla realisti, keskittyä tekemään sitä mitä parhaiten osaa - omaa leipätyötään - ja maksaa siitä saatavalla korvauksella rakennusalan ammattilaisen palkkio. Omasta päätäntävallasta ja valvontamahdollisuuksista on silti pidettävä tiukasti kiinni:

"Tässä on tehty osittainen avaimet käteen-diili. Olen antanut tämän kokonaan yhdelle lafkalle hoitoon - mutta sillä ehdolla, että pystyn itse vaikuttamaan kaikkeen siihen, mitä tänne tulee."

Tontin valinta

Ollin talo nousee Helsingin pohjoisosaan, vanhalle pientaloalueelle. Seudulle tyypilliseen tapaan tontti on syntynyt, kun yksi iso tontti lohkottiin kolmeen osaan. Seurauksena on usein ahtaita tontteja ja kerrospinta-ala jää pieneksi, mikä pakottaa monikerrosratkaisuihin. Ollin tontti rajoittuu edullisesti puistoon, mikä tuo sille ylimääräistä tilantuntua.

Tonttia ostaessaan kannattaa myös miettiä heti rakennuksen sijaintia ja sen vaikutusta sekä työmaan järjestelyyn että kunnallistekniikkaan: mistä menevät viemärit, joudutaanko pohjaa täyttämään ja paaluttamaan tai louhimaan...Tontin hinnan päälle tulee lisäksi mitä erilaisimpia liittymismaksuja.

Tärkeintä on silti se, että itse tontti miellyttää. Kannattaa myös pohtia, miltä paikka näyttää talvella ja lehdettömään vuodenaikaan. Sijainti ja luonne painoivat myös Ollin valinnassa: "Tämä on aika lailla kaupunkialueella. Vieressä on puistoa ja itse tontillakin on nättejä puita."

Talo - lähtökohdat ja suunnittelu

Talo tehdään mittatilaustyönä asukkaalle. Kun musiikki on ammattina, bänditilat ajavat toivomuslistalla jopa saunan ohi - pois ne eivät sitä toki sulje, eikähän se olisi rakennusmääräysten mukaan mahdollistakaan.

Ollin kaksikerroksisessa talossa bänditila ja sauna sijaitsevat sulassa sovussa kellarissa, joka on melkein kokonaan maan alla. Ensimmäisessä asuinkerroksessa ovat keittiö, ruokailutila sekä olohuone, toisessa makuuhuoneet. ja kylpyhuone. Vessa on joka kerroksessa.

Myös talon ulkonäössä saavat näkyä rakentajan luovuus ja persoonallisuus. Olli päätyi kiven näköiseen materiaaliin, koska hänen mielestään kivi kuuluu kaupunkiympäristöön. Pinta tullaan rappaamaan.

Piirustuksissa huomio kiintyy välittömästi takaseinällä olevaan liukumäkeen - se palvelee itse asiassa yläkerrosten varapoistumistienä!

Rakennusaine on siporex-harkko. Tämä on otettu rakennuksen mitoituksessa huomioon siten, että määrämittaisilla paloilla selvitään mahdollisimman pitkälle myös välipohjien osalta. Tekniikassa ovat keskeisiä asioita myös rakennuksen hengittävyys, sisäilma ja muut terveysasiat.

Netti on muuttanut suunnittelijan työn

Millaisia vaateita hanke sitten asetti arkkitehdille - kyseessähän ei ole aivan tavanomainen kaveri, joka haluaa aivan perinteisen näköisen talon. Pääsuunnittelija Jukka Haataja:

"Työ käynnistyi talonvalmistajan yhteydenoton perusteella. Olli oli käynyt siellä ja kertonut toiveistaan - pitäisi olla bänditila ja vähän muutakin. Imuroin tonttitiedot internetistä, sain pari valokuvaa ja tiedon siitä, että peittoprosentti saa olla 75. En siis itse asiassa tavannut Ollia kun tein suunnitelmia - en edes käynyt tontilla. Kaikki lähti siis liikkeelle vision pohjalta.

Tällaista nykytekniikka siis on - rakennesuunnittelija on Iisalmessa, arkkitehdin toimisto Kajaanissa ja talo nousee Helsinkiin. Hanke etenee reaaliajassa: kuvat siirretään digitaalitiedostoina lähimpään kopiolaitokseen. Myös Ollille lähetin ensimmäiset luonnokset suoraan sähköpostilla; hän antoi sitten kommentit ja niin kuulimme toisistamme ensimmäisen kerran.

Suunnitelmat muuttuivat näistä ensimmäisistä luonnoksista itse asiassa aika vähän: sauna tipahti kellariin ja yläkertaan siirrettiin asuinhuoneita. Tuo liukumäkikin oli mukana alusta lähtien. Jotenkin minusta tuntui, että tuossa talossa tarvitaan vähän vauhtia

Talosta on suunniteltu Ollin näköinen. Minulla oli Ollista tietty näkemys ja siitä tulivat ideat ulkonäköön. Nykyään voidaan käyttää isoja ikkunoita ja varmasti Ollikin tarvii joskus valoa elämäänsä. Silti talo on pohjimmiltaan hyvin perinteinen. Periaatteessa voisi sanoa, että se on moderni versio vanhasta kunnon rintamamiestalosta. Jos se olisi suunniteltu jollekin muulle, niin tällä tontilla pohja olisi voinut hyvinkin olla vaikka sama. Julkisivultaan siitä olisi varmasti tullut vähemmän raflaava."

Lue myös:

    Uusimmat