Lähiöuudistuksen muuttuvat painotukset

Kun ohjelma päättyi vuoden 1999 lopussa, monella taholla koettiin työn jäävän kesken. Uudisrakentaminen oli nyt taas kovassa nousussa ja alalla riitti tehtävää ylikuumenemiseen asti, mutta päättynyt ohjelma oli avannut jokaisessa siihen osallistuneessa kunnassa silmät näkemään lähiöasumisen sosiaalisella puolella ammottavat aukot. Samalla kuntien hallinnossa oli luotu uusia, ennen kokeilemattomia työmenetelmiä ja todettu, että niiden avulla pystyttiin erityisesti ns. pehmopuolella toteuttamaan nopeasti ja joustavasti sellaisia asioita, jotka vanhojen rutiinien puitteissa olisi rutiininomaisesti kuitattu mahdottomina.

Valtakunnallisen lähiöidenparannusohjelman jatkaminen katsottiin yleisesti välttämättömäksi. Kun rahoitus ja organisointi saatiin järjestetyksi viiden eri ministeriön tuella, siirryttiin uuteen vaiheeseen. Lähiö 2000-ohjelma on käynnistymässä 50 kunnassa - edelliseen ohjelmaan osallistui suunnilleen yhtä monta, mutta vain osa näistä on samoja.

Painotukset ovat nyt erilaiset. Ohjelma käsittää neljä eri toimintalinjaa, joiden tarkoituksena on turvata palveluita, kehittää paikallista hyvinvointia ja edistää asukkaiden osallistumismahdollisuuksia mm. uusia tietoliikenneyhteyksiä käyttäen. Vaikka tavoitteet vaikuttavat kauniin yleishyödyllisiltä, yksi selvä pyrkimys on asuntojen aseman ja hinnan parantaminen paikallisilla markkinoilla. Talojen kunnostaminen on edelleen mukana kuvassa, vaikka tekniikan suhteellinen osuus onkin selvästi edellistä ohjelmaa pienempi.

Asukkaiden mukaantulo ratkaisee hankkeen onnistumisen

Yksi edellisen ohjelman tärkeimmistä opetuksista oli se, että hankkeen onnistumisen ehdoton edellytys on asukkaiden aktiivinen osallistuminen. Järvenpäässä sijaitseva Jamppa on yksi niistä lähiöistä, jotka olivat mukana jo ensimmäisessä vaiheessa ja lähtevät nyt toiselle kierrokselle.

Vuonna 1995 lähiö sai miljoona markkaa EU-rahoitusta, joka käytettiin perheprojektin käynnistämiseen. Käytännössä raha käytettiin erilaisten yhteistilojen ja asukkaiden kohtauspaikkojen perustamiseen. Työhön vedettiin asukkaiden lisäksi mukaan myös kaupunki, seurakunta ja VVO.

Edistyessään työ eli ja muutti monin osin muotoaan. Asukkaat olivat koko ajan keskeisessä osassa. Kun vaalit tulivat, todettiin äänestysprosentin perinteisen passiivisella alueella nousseen seitsemän prosenttiyksikköä. Myös valtakunnan yleisten olojen paranemisella oli osuutensa kohentumiseen - työosuuskunta voitiin lopettaa tarpeettomana kun työmarkkinat alkoivat taas vetää väkeä.

Jampan hankkeita alusta pitäen koordinoinut psykologi Kaija Tuuri korostaa kuitenkin myös ympäristön fyysisen tilan merkitystä työn onnistumiselle: "Alueiden fyysisen parantamisen yhdistäminen sosiaaliseen työhön on ollut Jampassa ratkaisevan tärkeää. Sosiaalialan kehittämisessä olisi nykyään ehdottomasti ymmärrettävä tämä poikkialaisuus ja moniammatillisuus."

Jampassa on parannettu noin 400 vuokra-asuntoa ympäristöineen. Korjauksia on tehty myös kevyen liikenteen väylille, ostoskeskuksessa ja kouluissa. Peruspalveluissa on edelleen parantamisen varaa - lähiöstä ei löydy edes pankkiautomaattia ja päivystävä lääkäri löytyy vasta kuuden kilometrin päästä.