Kuopion Prisman kattopalkeista tuntuva lasku

Kuopion Prisma vaatii kattopalkkien halkeamisista satojentuhansien eurojen korvauksia rakennuksen urakoitsijalta. Uhkaavat halkeamat havaittiin vuoden 2005 maaliskuussa. Sortumisvaaraa ei ollut, mutta rakennus laitettiin silti käyttökieltoon.

Vahingonkorvausoikeudenkäynnin valmisteluistunto pidettiin tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa.

Prismaa pyörittävän Osuuskauppa PeeÄssän mielestä automarketin urakoinut YIT syyllistyi törkeään laiminlyöntiin. Sen mukaan YIT:n olisi pääurakoitsijana pitänyt vastata aliurakoitsijoiden tekemistä töistä. PeeÄssä vaatii YIT:ltä yhteensä runsaan 411000 euron korvauksia. YIT kiistää vaatimuksen perusteiltaan.

Rakennuksen kattoa kannattavat jännebetonipalkit suunnitteli ja teki aliurakkana Pielisen Betoni. YIT aikoo laskuttaa siltä oikeudesta mahdollisesti lankeavat vahingonkorvaukset sekä oikeudenkäyntikulunsa. Prisma rakennettiin vuonna 1996.

Rakenne säästää lämmityskuluja

Kattopalkkien halkeamat havaittiin Prismassa kevättalvella. Prismaa ei ollut ehditty vielä avata päivän asiakkaille, mutta henkilökuntaa oli jo paikalla. Palkeista oli PeeÄssän asianajajan Risto Taposen mukaan irronnut litran maitotölkin kokoisia paloja, jotka olisivat nekin voineet olla hengenvaarallisia.

Rakennus tyhjennettiin, ja rakennustarkastaja määräsi sen pidettäväksi suljettuna kunnes palkit vahvistettiin. Myöhemmin kattopalkit korjattiin vielä erikseen.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan vaurioiden syynä oli se, että betonipalkeista puuttuivat raudoitustankoja sivusuunnassa sitovat haat. PeeÄssän mukaan myös raudoituksen limittäminen oli riittämätöntä. Lumikuorma ei vaikuttanut halkeamien syntyyn.

PeeÄssä kritisoi myös palkkien suunnittelussa käytettyjä piirustuksia, jotka olivat sen arvion mukaan ala-arvoisia. Myös onnettomuustutkintakeskus kiinnitti huomiota palkkien suunnitteluun. Se suositti, että piirustusten tulkinnanvaraisuus pitäisi poistaa.

Prisman kattorakenne oli toteutettu niin sanotulla matalapalkkirakenteella. Sitä suositaan lähinnä siksi, että se säästää rakennusten korkeudessa ja siten esimerkiksi lämmityskuluissa. Tuloksena rakennusten palkkeja on jouduttu tukemaan järeällä raudoituksella, mikä on saattanut joissain tapauksissa johtaa palkkien halkeamiin.

(MTV3-STT)