Kun omat alkoivat ampua - tästä Ukrainan kriisi alkoi

Mielenosoitukset Maidan-aukiolla jatkuivat kiivaana vuoden 2014 alussa. Tammikuun puolessa välissä Ukrainan parlamentti hyväksyi mielenosoitukset kieltävät uudet lait. Protestit kasvoivat entisestään.

Tammikuun lopussa Ukrainan presidentti Victor Janukovitsh tapasi mielenosoittajia, mutta turhaan. 

Tässä vaiheessa Venäjä sanoi, ettei se aio puuttua Ukrainan kriisiin. Yhdysvallat puolestaan uhkasi Ukrainaa rankaisutoimilla, jos se ei kuuntele kansalaistensa toiveita.

Jopa miliisien äidit vetosivat poikiinsa, jotta nämä eivät hyökkäisi omaa kansaansa vastaan.

Tammikuun viimeisinä päivinä Ukrainan pääministeri erosi ja hallitus hajotettiin. Ukrainan parlamentti kumosi kiistellyt mielenosoituslait ja hyväksyi mielenosoittajien armahdukset.

Armahduspäätös ei kuitenkaan riittänyt oppositiolle ja prostestit jatkuivat. Mielenosoittajien ja poliisin väliset taistelut jatkuivat kiivaana helmikuussa. Kuolleiden ja haavoittuneiden määrä kasvoi jatkuvasti.

20. helmikuuta EU:n ulkoministerit pitivät hätäkokouksen Ukrainan tilanteen vuoksi. Ministerit sopivat ensimmäisistä Ukrainan vastaisista pakotteista. Samana päivänä protestoijat ottivat kymmeniä poliiseja panttivangikseen.

22. helmikuuta Ukrainan presidentti Viktor Janukovitsh jätti virka-asuntonsa. Kiovassa tanssittiin voitontanssia. Oppositiojohtaja Vitali Klitshko vaati ennenaikaisia vaaleja. 

Paria päivää myöhemmin Janukovitshista annettiin kansainvälinen pidätysmääräys. Entisen presidentin kotitilalla tungeksi ukrainalaisia ihmettelemässä hulppeaa kartanoa sekä Galleon-ravintolalaivaa.

Maaliskuussa 2014 Ukrainan itäosassa, Krimillä, pidetään kansanäänestys alueen liittämisestä Venäjään. Vaaliviranomaisten mukaan Krimin Venäjään-liittämisen kannalla oli 96,77 prosenttia äänestäneistä. Venäjän parlamentin alahuone hyväksyi Krimin liittämisen Venäjään.

Huhtikuussa 2014 protestit Itä-Ukrainassa jatkuvat mm Donetskissa ja Luhanskissa. EU kasvattaa pakotelistaansa.

Toukokuussa Ukrainan presidentiksi valitaan Petro Poroshenko. Kesäkuussa Ukraina ja Venäjä neuvottelevat tulitauosta, joka jää kuitenkin lopullisesti toteutumatta.

17. heinäkuuta Itä-Ukrainassa ammuttiin alas malesialainen matkustajakone. Turmassa kuoli 295 ihmistä.

Elokuussa Venäjä ilmoittaa boikotoivansa EU:n alueilta tulevia maito- ja lihatuotteita. Pakotteet vaikeuttavat mm Suomen taloudellista tilannetta.

Sopua tulitauosta yritetään hieroa koko loppukesän. Syyskuun alussa alueelle saadaan sovittua hauras tulitauko, joka kuitenkin rikkoutuu parissa viikossa. Taistelut alueella ovat jatkuneet tähän päivään saakka.