Kullankaivu kiinnostaa Lapissa

Vuokravaltaukselta löysi tänä kesänä elämänsä suurimman kultahipun myös lapualainen Matti Riihimäki. Hän vaskasi Lapissa jo viidettätoista kesää, ja vuokravaltauksella neljättä kesää. Voimassa olevien valtausten määrä on Lapissa tällä hetkellä vähän yli neljäsataa, ja suurin osa niistä on Ivalojoen ja Lemmenjoen alueilla. Valtausten määrä on itse asiassa laskenut viime vuosien aikana, mikä sekin kertoo kullanetsinnän keskittymisestä perinteisesti hyviksi havaituille kultamaille.

-Uusille alueille valtauksia on tehty Kittilän suunnassa ja myös itärajalla, mutta tulokset eivät niissä ole olleet hääppöiset. Varsinaisesti siellä oli tarkoituksena turisteille tarjota mahdollisuus kullanhuuhdontaan, kertoo Tankavaaran Kultakylän isäntä Kauko Launonen.

Vaikka uusia valtauksia ei juuri tehdä, riittää kultamailla muuten kuhinaa ja uutta väkeä ilmaantuu jatkuvasti kokeilemaan onneaan omistajaa vaihtavilla tai vuokrattavilla valtauksilla. Kauppa- ja teollisuusministeriössä valtauksista pidettävä kaivosrekisteri ei siten kerro täyttä totuutta kullanetsinnän suosiosta. Tosin KTM:stäkin on valtausmahdollisuuksia vilkkaasti kyselty sen jälkeen kun Miessiltä Lemmenjoen alueelta löydetty 251 gramman kultakimpale tuli julkisuuteen juhannuksen jälkeen.

Valtauksella viivytään vain vähän aikaa

Ylivoimaisesti suurin osa kultapuroilla huuhtovista on etelästä tulleita kesälomalaisia, jotka pysyttelevät valtauksella muutamasta päivästä korkeintaan kuukauteen asti. Yksi sellainen porukka huuhtoi Ivalojoen alueella Tolosjokeen laskevalla pikku purolla. Viisihenkisen porukan johtaja, lapualainen Matti Riihimäki kertoi kulkeneensa Lapissa jo viitenätoista kesänä huuhtomassa kultaa.

-Tänä kesänä oli jo vähän niin, että tulooko lähärettyä, mutta kun loma alakoo niin ei sille mitään voinut, lähärettävä oli. Tulo olikin onneksi, sillä tämänkesäisellä viikon reissulla Riihimäki vaskasi esiin suurimman koskaan löytämänsä hipun. Painoa hän ei sille ole edes yrittänyt määrittää, sen verran pieni se on, mutta esimerkiksi korvakorusta tai sormuksen koristekullasta se voisi jo käydä.

Porukka vaskasi vuokratulla valtauksella, ja maata siirrettiin perinteisellä lapiopelillä. Toisen valtaaman alueen vuokraaminen on yksinkertaista, alueita tarjotaan vuokralle ja myyntiin jatkuvasti. Riihimäen porukka oli muutenkin tehnyt olonsa leppoisaksi; huuhdontapaikka oli aivan tien vieressä ja he asuivat läheisessä savottakahvilassa, missä saattoivat ruokailla niin ettei erikseen tarvinnut pitää mukana koko viikon sapuskoita. -Ja me lopetetaan päivittäin siinä neljän aikoihin, jotta keretähän myös iltaelämää seuraamaan Saariselällä. Lomaahan tämä meille on.

Paikalliset keskittyvät poronhoitoon

Paikallisista asukkaista monetkaan eivät ole kiinnostuneita kullanetsinnästä, vaan he keskittyvät perinteiseen elinkeinoonsa poronhoitoon. Ivalojoen kultamaat sijaitsevat suurimmalta osin Hammastunturin ja Ivalon paliskunnissa. Saamelaiset poromiehet ovat kullankaivuun aiheuttamista jäljistä jonkin verran huolissaan, kun varsinkin koneellinen kaivuu vie poroilta ruokalaitumia. Viime viikolla muutamat poromiehet kävivät tarkastuskierroksella Ivalojoen alueella Kutturan tien varren kultajoilla.

-Kaivuu ei vie isoa alaa, mutta monet pienet tekijät yhdessä vievät paljon laitumia, kuvasi Paliskuntain yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Juhani Magga poromiesten huolta Ivalojoella. Kaivuun ohella laitumia nakertaa erityisesti maapohjan käsittely metsän viljelyä varten. Kullanetsinnässä huuhdontaa enemmän saamelaisia huolettaa vieläkin mahdollinen suurten kansainvälisten kaivosyhtiöiden tulo Lappiin.

(STT-Pasi Haara-Hiltunen)