Aktian pääekonomisti: Mahdollisuudet Kreikka-sovulle hyvät

Rantalan mukaan EU-johtajien kommentit eilisen hätäkokouksen jälkeen ovat selvästi aiempaa toiveikkaampia, ja myös Kreikka vaikuttaa olevan aiempaa valmiimpi kompromisseihin.  

– Paljon töitä on vielä tehtävänä, mutta näkisin, että mahdollisuudet sopuun ovat nyt hyvät.  

Kreikka esitti eilen uusimmat ehdotuksensa siitä, miten maan hallitus aikoo toteuttaa ensi viikolla umpeutuvaan tukiohjelmaan liittyvät toimet. Esitys sisältää muun muassa veronkorotuksia ja eläkeiän noston, mutta ei velkojien vaatimia leikkauksia palkkoihin ja eläkkeisiin.  

– Näyttää siltä, että Kreikka on myöntymässä joihinkin uudistuksiin esimerkiksi eläkejärjestelmässään. Poissaolollaan loistavat sen sijaan esimerkiksi työmarkkinoihin vaaditut lisäjoustot ja palkkojen leikkaukset, Rantala sanoo.  

Esitys ei Rantalan mukaan vielä riitä takaamaan Kreikan talouskasvua pitkällä aikavälillä eikä ole lopullinen ratkaisu maan ahdinkoon. Se saattaa hänen näkemyksensä mukaan kuitenkin olla riittävä pohja sopimukselle, jonka turvin Kreikan toisen tukipaketin viimeinen lainaerä eli 7,2 miljardia euroa voitaisiin vapauttaa. Juuri siitä nyt käytävissä keskusteluissa on kyse, hän korostaa.  

Kreikka on vaatinut, että velkahelpotukset olisivat osa nyt sorvattavaa ratkaisua. Rantalan mukaan Kreikan velkojat vaikuttavat kuitenkin yhtenäisiltä päätöksessään, että velkahelpotuspuheiden aika on vasta myöhemmin.  

– Saaga ei lopu siihen, jos ja kun Kreikan toisen tukipaketin loppuun saattamisesta saadaan sopu. Sen jälkeen aletaan neuvotella todennäköisesti kolmannesta tukiohjelmasta ja myös velkahelpotuksista, vaikka se keskustelu tuleekin olemaan monissa EU-jäsenmaissa hyvin vaikea.  

Loppujen lopuksi kyse on Rantalan mukaan siitä, miten Kreikka saadaan pitkällä aikavälillä nostettua seisomaan omille jaloilleen muiden jatkuvaan apuun nojaamisen sijaan.

"EKP tuskin puhaltaa peliä poikki"

Sovulla alkaa olla kiire myös siksi, että talletuspako Kreikan pankeista kiihtyy ja maan pankkijärjestelmä natisee liitoksissaan. Euroopan keskuspankki on joutunut nostamaan miltei päivittäin Kreikan pankkien hätärahoitusta koskevaa rajaa estääkseen Kreikan pankkeja kaatumasta.  

Rantalan mukaan mikään pankkijärjestelmä ei kestä Kreikka-neuvottelujen äärellä koetunkaltaista "vatulointia" rajattomiin. EKP tuskin kuitenkaan on se taho, joka ensimmäisenä kriisiyttää tilanteen, Rantala sanoo.  

– Niin kauan kuin todellinen neuvottelukontakti ja tahto on olemassa, en usko, että EKP viheltää peliä poikki, vaan jatkaa hätärahoituksen rajan nostamista vaikka sitten päivittäin.  
Rantalan mukaan talletuspako tulisi silti saada kuriin pikimmiten.

– Se toki onnistuu vasta, kun Kreikan kansa itse uskoo tilanteen tasaantumiseen, eikä jatka talletustensa nostamista pois pankeista.