Mainos

Kosteusvaurio on tutkittava perusteellisesti

Kosteus- ja homevaurioituineiden talojen kuntotutkimukset saattavat olla hyvinkin vaativia tehtäviä silloin, kun vauriot ovat syntyneet pitemmän ajan kuluessa. Jos vaurio on tiedossa tai talossa on ollut äkillinen vesivahinko, tutkimus on suhteellisen helppo kohdistaa oikeaan paikkaan. Usein kosteusvauriot voidaan paikallistaa jo rakennepiirustusten perusteella. Jos tutkimukset tehdään yleisen epäilyn, hajun tai oireiden perusteella, ongelmien ratkaisu edellyttää yleensä rakenne-, lvi- ja mikrobiasiantuntijoiden yhteistyötä.

Kuntotutkimus aloitetaan hankkimalla talosta kaikki tarvittavat lähtötiedot - suunnitelmat, mahdolliset aiemmat kuntotutkimukset ja -arviot - sekä haastattelemalla käyttäjiä, huoltohenkilöitä ja asukkaita. Näihin lähtötietoihin ja talon aistinvaraiseen tarkastukseen perustuen voidaan tehdä talosta riskiarvio, jonka aikana voidaan tehdä myös nopeita rakenteita rikkomattomia mittauksia. Tavoitteena on selvittää ne kohdat, jotka pitää tutkia tarkemmin, jotta vältytään turhilta mittauksilta.

Tutkimuksissa käytetään rakennusfysikaalisia mittauksia: lämpötilan, kosteuden, virtaus- ja painejakaumamittaukset sekä materiaaliominaisuuksien mittaukset. Mikrobiologisia näytteitä otetaan pinta- ja rakennusmateriaaleista sekä ilmasta.

Pintamittarien lukemat suuntaa-antavia

Mittaustuloksia käytetään vaurioiden syiden ja laajuuden arviointiin. Useimmiten mitataan lämpötilaa ja kosteutta rakenteiden pinnalta ja sisältä. Erityisesti pintakosteusmittausten perusteella tehdään usein vääriä johtopäätöksiä. Pintamittareiden tuloksia tulisikin pitää lähinnä suuntaa antavina. Hetkellisestä kosteusmittauksesta ei muutenkaan pitäisi tehdä johtopäätöksiä korjaussuunnitelmaa varten. Esimerkiksi ryömintätilallista alapohjaa saatetaan joutua mittaamaan jopa useamman vuodenajan yli, sillä niissä ilmatilan suhteellinen kosteus vaihtelee rajusti jo vuorokaudenaikojen mukaan.

Virtaus- ja painejakaumamittauksia tehdään silloin, kun halutaan selvittää epäpuhtauksien, esim. homeitiöiden kulkeutumista rakennuksessa tai kosteuden tiivistymisriskiä rakennuksen vaipparakenteissa.

Yleisimmin käytetty materiaaliominaisuuksien mittaus on rakennuksen pohjan täyttökerrosten kapillaarisen nousukorkeuden ja rakeisuuden mittaus. Tulosten perusteella voidaan arvioida, soveltuuko täytössä käytetty maa kapillaarisen kosteuden nousun katkoksi.

Vaadi kirjallinen tutkimusseloste

Homevaurioita.

Mikrobiologisia näytteitä otetaan ensisijaisesti epätavallisten mikrobikasvustojen todentamiseksi. Näytteitä ei tietenkään tarvita, jos kosteus- tai homevaurio on ilmeinen - silloin ryhdytään heti korjauksiin. Kun näytteitä otetaan, tulosten tulkinnan pitää perustua samalla menetelmällä kerättyyn vertailuaineistoon, jotta tiedettäisiin millaisia eroja voidaan pitää epänormaalin mikrobikasvuston merkkinä. Tulosten tulkinta on aina asiantuntijan tehtävä.

Jokaisesta kuntotutkimuksesta on laadittava kirjallinen tutkimusseloste. Siinä esitetään tutkimus- ja mittaustulokset sekä näistä vedettävät johtopäätökset. Kuntotutkijan tekemät havainnot ja mittaustulokset on erotettava selvästi niistä tiedoista, jotka on saatu tutkimuksen tilaajalta tai haastattelemalla rakennuksen käyttäjiä.

Kuntotutkijan tulee myös pystyä tutkimusten perusteella antamaan ehdotus korjaustapavaihtoehdoista. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa yksityiskohtaisia korjausohjeita haitan poistamiseksi, jolloin erillistä korjaussuunnittelua ei enää tarvita. Jos tutkimus ei anna varmuutta ongelmien syistä, siinä tulee olla ehdotus tarvittavista jatkotutkimuksista.

Perusedellytys sille, että voi tehdä oikeita johtopäätöksiä kosteusvaurioiden syistä, on rakennusfysiikan tuntemus. Myös tunnistamalla eri aikakausien tyypillisiä riskirakenteita kuntotutkija voi usein kohdistaa tutkimukset nopeasti oikeisiin rakennusosiin. Kaikki materiaalit vanhenevat ja menettävät sitä mukaa toiminnan kannalta tärkeitä ominaisuuksiaan. Jos keston kannalta kriittisten materiaalien huolto ja uusiminen on laiminlyöty, kosteusvauriot ovat melko väistämättömiä.

Aina on muistettava, että ensimmäinen löydetty vaurion syy ei välttämättä ole ainoa vaurion aiheuttaja. Usein ongelmakohteissa aiheuttajia on useita, jotka yhdessä tai erikseen johtavat vaurioitumiseen.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.