Jännitteet etnisten ryhmien välillä ovat leimahdelleet avoimiksi yhteenotoiksi viime vuosina. Pääministerin politiikka herättää närää myös jämähtäneitä rauhanneuvotteluita vetävässä EU:ssa.
Balkanilla Kosovossa tänään pidettävissä parlamenttivaaleissa punnitaan pääministeri Albin Kurtin anteeksipyytelemättömän voimapolitiikan kannatus.
Kurti on Kosovon vuoden 2008 itsenäistymisen jälkeen ensimmäinen täyden kauden vallassa ollut pääministeri. Noustuaan valtaan vuonna 2021 hän on pyrkinyt ennen kaikkea torppaamaan Serbian vaikutusvaltaa ja niin kutsuttua varjohallintoa maassa.
Viimeisen vuoden aikana Kosovon viranomaiset ovat kieltäneet Serbian dinaarin ja sulkeneet valuuttaa käyttäneet pankit sekä sulkeneet posteja, joissa pystyi lunastamaan eläkemaksuja. Kosovon pohjoisosaa asuttavat serbit eivät voi myöskään enää ajaa Serbian rekisterikilvillä varustettuja autoja, ja heillä on oltava paikalliset ajokortit.
Pääosin albaanien asuttamassa maassa jännitteet etnisten ryhmien välillä ovatkin leimahdelleet avoimiksi yhteenotoiksi viime vuosina.
Serbia-suhteen kriisiyttäneen Kurtin järkähtämätön politiikka on herättänyt närää myös esimerkiksi EU:ssa, jonka vetämät rauhanneuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan.
Tästä huolimatta Kurtin ja tämän edustaman vasemmistolaisen Vetevendosje-puolueen (VV) tämänkertainen vaalikampanja on keskittynyt Serbian poliittisten ja väitetysti myös sotilaallisten elementtien purkamiseen Kosovosta. Se on puhutellut äänestäjäkuntaa, jonka piirissä katkeruus Serbiaa kohtaan periytyy 1990-luvulla käydystä sodasta. Mielipidemittausten mukaan VV:n kannatus hipoo noin 50:tä prosenttia.