Kivimäen vakoilusyytteen paljastaneen tanskalaistoimittajan Poul Pihlgaard Johnsenin mukaan jutun eteneminen syytteen tasolle ennakoi Kivimäen tuomitsemista lievästä vakoilusta.

- On erittäin harvinaista, että Tanskan poliisi ja tiedustelupalvelu vievät tällaisen jutun oikeuteen asti. Tavallisesti he vain koputtavat ovelle ja sanovat: olet tekemässä virheen, olemme seuranneet sinua vuosia. Lopeta tuo!, Pihlgaard Johnsen kertoi MTV:lle asunnossaan Kööpenhaminan Fredriksbergissä.

Kivimäki itse olisi halunnut avointa oikeudenkäyntiä, mutta tuomioistuin päätyi salaiseen prosessiin, koska Tanskan suhteita Venäjään ei haluta rasittaa. Toinen syy ovien sulkemiseen on ilmeisesti se, että julkinen oikeudenkäynti olisi paljastanut Tanskan tiedustelupalvelun työskentelytapoja.

Oikeudenkäynnin alkamisen jälkeen viime viikon tiistaina Glostrupin käräjäoikeudesta ei ole kerrottu prosessin sisällöstä mitään julkisuuteen. Tietojen mukaan asian käsittely on edennyt ripeästi, ja oikeudenkäynti saadaan ilmeisesti päätökseen vielä tämän kuun aikana. Sitten jäädään odottamaan tuomioistuimen ratkaisua.

Tapaus paljastui vihjeen perusteella

Weekendavisen-lehden toimittaja Poul Pilgaard Johnsen julkaisi ensimmäisenä tiedon Kivimäkeen kohdistuneesta syytteestä saamansa vihjeen kautta. Ilman vihjettä tapaus Kivimäki olisi tuskin putkahtanut lainkaan julkisuuteen ennen tuomiota. Pihlgaard Johnsen otti yhteyttä suomalaisprofessoriin, ja teki hänen kanssaan lehteensä pitkän haastattelun. Kivimäki ehti vielä kommentoida syytettä sähköpostitse MTV:n esittämiin kysymyksiin ennen kuin hänelle sälytettiin asiasta vaitiolovelvollisuus.

Edelleenkään ei tiedetä varmuudella, mistä kaikesta Kivimäkeä syytetään, koska poliisi ja syyttäjä vaikenevat yksityiskohdista. - Olemme kuulleet asiasta vain hänen versionsa. Hän kertoo tehneensä analyysejä Venäjän Kööpenhaminan-suurlähetystön diplomaateille. Mutta salaisten lähteidemme mukaan hän olisi myös nimennyt venäläisdiplomaateille tanskalaisia tiedemiehiä ja asiantuntijoita, joita nämä voisivat mahdollisesti värvätä agenteiksi, Pihlgaard Johnsen kertoo.

Venäläiset lähteneet maasta

Kyse on neljästä Venäjän Kööpenhaminan-suurlähetystön työntekijästä, joita Tanska pitää Venäjän tiedustelupalvelun agentteina. Nyt kaikki neljä ovat poistuneet maasta - mahdollisesti Tanskan ulkoministeriön yhteydenoton jälkeen.

Kivimäki myöntää olleensa yhteydessä diplomaatteihin, mutta vakuuttaa, että hänen kontaktinsa eivät voi olla vakoojia.

- Vakoojat eivät puhu ravintoloiden turvakameroiden alla eivätkä pidä kännyköitään päällä, Kivimäki kirjoitti kuukausi sitten sähköpostissaan MTV:n uutisille.

- Riippumatta siitä, vaikka tapaamani diplomaatit olisivat olleet kuu-ukkoja en ole avustanut muuta kuin laillisia funktioita, Kivimäki vakuutti.

Tanskan vakoilulainsäädäntöä on kiristetty kylmän sodan ajan kokemusten jälkeen. Avoin tanskalainen yhteiskunta houkutteli aikanaan neuvostoagentit Kööpenhaminaan, ja islamistista uhkaa ovat nyt lisänneet sekä Muhammed-pilapiirrokset että Tanskan näkyvä sotilaallinen osallistuminen Afganistanin-operaatioon. Tiedustelupalvelu on yhä enemmän varuillaan. On mahdollista, että Kivimäestä on tullut tietämättään tai hyväuskoisuuttaan Tanskan tiukan vakoilulain uhri.

"Kaikenlainen avunanto laitonta"

- Hän on rikkonut Tanskan lakia, joka määrittelee kaksi vakoilun astetta. Ensinnäkin on varsinainen, vakava vakoilu, jossa luovutetaan salaista tietoa. Siitä voi saada 18 vuotta vankeutta. Lievempi muoto on pykälä, jonka mukaan kaikenlainen avunanto ulkomaisille tiedustelupalveluille Tanskan maaperällä on laitonta. Siitä voi saada lyhyemmän vankeusrangaistuksen, toimittaja Poul Pilgaard Johnsen selittää.

MTV:n nimetön, asioista perillä oleva lähde arvelee, että jo syytekynnyksen ylittyminen johtaa todennäköisesti langettavaan tuomioon. Myös Poul Pihlgaard Johnsen on samoilla linjoilla.

- Hän voi joutua siitä vankilaan. Jos hänet todetaan syylliseksi, hän saattaa saada muutaman kuukauden vankeustuomion.

Vakoilusyyte on Tanskassa varsinainen harvinainen, ja se on herättänyt runsaasti huomiota. Julkisuudessa on kummasteltu oikeudenkäynnin julistamista salaiseksi. Tanskan media luonnehtii oikeudenkäyntiä suurimmaksi vakoiluskandaaliksi Tanskassa vuosikausiin. Itse tuomio - oli se sitten vapauttava tai langettava - on julkinen, perustelut eivät.