Vaalit

Näin äänet jakautuvat – tästä pääset kuntavaalien tulospalveluun!

Vaalitulospalveluun

Kommentti: Olenko minä uhka demokratialle? Vaalitoimitsija käytti valtaansa ja melkein esti jutunteon ennakkoäänestyksestä

Vaalitoimitsija asettui poikkiteloin, kun MTV Uutisten toimittaja ja kuvaaja olivat tekemässä juttua ennakkoäänestämisestä. Juttu syntyi lopulta, mutta toimittaja Saara Rantanen avaa kommentissaan, miksi vaalitoimitsijoiden toiminnasta on syytä keskustella laajemminkin.

***

Minun piti tehdä illan uutislähetyksiin juttu, joka kertoo ennakkoäänestyksen alkaneen. Vastaava juttu tehdään kaikkien vaalien yhteydessä, ja minäkin olen tehnyt näitä juttuja useamman kerran. Päätin lähteä pois Helsingin keskustasta, koska aikaa oli ja meitä niin usein moititaan Helsinki-keskeisyydestä. Jo aikaisemmin aamulla kollega oli kutsuttuna käynyt kuvaajansa kanssa seuraamassa, kun pääministeri äänesti.

Kuvaajani ja minä ajoimme puoli tuntia moottoritietä, ja menimme paikalliseen kauppakeskukseen, jossa oli ennakkoäänestyspaikka.

Esittelin itseni ja kerroin asiani vaalitoimitsijalle, joka muitta mutkitta kielsi kuvaamisen vaalilakiin vedoten. Tein muutamia haastatteluja äänestyspaikan ulkopuolella, mutta edelleen minulta puuttuivat kuvat, jossa äänestetään, eikä edes äänestyspaikasta ollut kuvaa.

– Vaalilain nojalla vaalihuoneistoon ei saa tuoda kameraa ja minua ainakaan ei saa kuvata, sanoi seuraava vaalitoimitsija, kun pyysin saada kuvata silloin kun yhtään äänestäjää ei ollut paikalla.

Olin hämmästynyt ja loukattu. Soitin oikeusministeriön vaalijohtajalle. Hän sanoi, ettei sellaista pykälää olekaan ja siteerasi Vaaliohje 4:ää lukien otteen sen sivulta 43.

”On mahdollista, että tiedotusvälineet, tai jopa yksittäiset äänestäjät, esittävät toivomuksen saada kuvata äänestämistä joillakin ennakkoäänestyspaikoilla. Vaalitoimitsijan on kulloisessakin yksittäistapauksessa erikseen arvioitava, voidaanko kuvaaminen sallia. Kuvaaminen ei mitenkään saa vaarantaa vaalisalaisuutta eikä järjestystä ennakkoäänestyspaikalla.”

Päätin, että vaihdamme toiselle ennakkoäänestyspaikalle, ja aloitamme puhtaalta pöydältä ystävällisesti hymyillen. Vaalijohtaja kannatti tätä vaihtoehtoa. Harjoittelin oikeanlaista hymyä koko ajomatkan.

Seuraavassa paikassa kohtelu oli ystävällisempää, mutta lopputulos oli sama. Viimein soitin kyseisen pikkukaupungin keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle, joka ymmärsi huoleni ja halusi auttaa.

Niinpä hän keskeytti lounaansa ja riensi paikalle.

– Voitte kuvata, kun minä äänestän, lupasi puheenjohtaja.

Näin saatiin kuvat kasaan, mutta ihmetys jäi. Miksi vaalitoimitsijat estävät luotettavia valtamedioita tekemästä työtään? Minä ja kuvaajani emme varmasti vaaranna vaalisalaisuutta tai yleistä järjestystä. Me emme ole uhka demokratialle, johon myös vapaa tiedonvälitys kuuluu. Minusta tuntuu, etteivät muutamat vaalitoimitsijat voi sanoa samaa itsestään.

Saamani vastaanotto oli kuin olisin esitellyt itseni valemedian valetoimittajaksi, joka pyytää vaalitoimitsijaa keksimään vaihtoehtoisia faktoja juttuunsa. Vaalitoimitsijoilla oli valta kieltää kuvaaminen, ja sitä valtaa he hanakasti käyttivät ja perustelivat sen itse keksityllä lakipykälällä.

Arvaan, että taustalla oli pelko. He ilmeisesti pelkäsivät käyttävänsä valtaansa väärin, jos sallisivat kuvaamisen. Jäi sellainen vaikutelma, että oman selustansa turvatakseen he estivät meitä tekemästä työtämme.

Palasimme samaa moottoritietä pitkin kotitoimitukseen ja tein jutun valmiiksi. Jutusta tuli hyväntuulinen ja se kertoi ne asiat, jotka sen kuuluikin kertoa. Tosin hyväntuulisuus oli kaiken tämän jälkeen hieman pinnisteltyä.

Lue myös:

    Uusimmat