Kaisa Mäkäräinen on kahminut menestyksekkäällä ampumahiihtourallaan palkintokaappiinsa kaiken muun paitsi olympiamitalin. Jäljellä on kaksi henkilökohtaista saumaa napata puuttuva metallipalanen Pyeongchangista, mutta miten realistiselta unelma näyttää?
Mitalihaavetta eivät puolla tuoreimmat näytöt eikä myöskään historia. Arvokisamenestys on viime vuosina jäänyt Mäkäräisen maailmancup-saavutuksiin nähden vaatimattomaksi, kun vertailukohdaksi lyödään ampumahiihdossa lähes kuka tahansa viime vuosien maailmancup-loistaja.
Mäkäräinen on arjen sankari, ei bileiden kuningatar. Mäkäräisen hiihto-ominaisuuksilla ja vaihtelevalla ammunnalla taotaan pitkällä jänteellä maailmancup-menestystä, mutta kirkkaimmassa välkkeessä hän tapaa jäädä varjoihin. Kaksinkertainen maailmancupin kokonaisvoittaja ei ole omimmillaan, kun on kyse tapahtumista, joissa kilpakumppanitkin lataavat patruunapesään kaikkein kovimpia panoksia parhaassa iskussaan.
Tuulien ennustettu tyyntyminen tarjoaa mitaliin merkittävästi paremman, realistisen, mahdollisuuden.
Kovan hiihtäjän Mäkäräisen ammunta on arvokisojen painekattilassa tökkinyt usein ratkaisevalla tavalla. Myös Pyeongchangin kisat käynnistyivät murheellisesti: pikakisan kolme ja takaa-ajon kuusi sakkoa olivat liikaa menestyshaaveille, ja tuloksena olivat vaatimattomat sijat 25 ja 22.
Jo noissa kisoissa tuiversi, ja tänään keskiviikkona tuulet riehuivat siihen malliin, että normaalimatkan kisa jouduttiin siirtämään päivällä eteenpäin torstaille. Aiempien kisojen kaltaisia tuulenpyörteitä ei ennusteiden mukaan nähtäne huomenna, ja se on Mäkäräiselle ehdottoman positiviinen uutinen.

