Koiralla todettiin vesikauhu Espoossa

Koiranpennulla on todettu vesikauhu eli raivotauti Espoossa.

Elintarviketurvallisuusvirastosta (Evira) kerrotaan, että pentu tuotiin Intiasta vastoin voimassa olevia määräyksiä ja puutteellisilla asiakirjoilla. Eläinlääkäri lopetti koiran, koska se oli huonokuntoinen.

Koira oli päässyt tullin läpi puutteellisilla asiakirjoilla. Sairastuneen koiran ei tiedetä tartuttaneen muita koiria.

Vuodesta 1991 Suomi on ollut virallisesti raivotautivapaa maa. Raivotautia esiintyy kuitenkin Suomen lähialueilla kuten Venäjällä ja Virossa.

Raivotauti on viruksen aiheuttama kaikkiin tasalämpöisiin eläimiin ja ihmiseen tarttuva keskushermostosairaus. Tauti leviää tavallisesti sairastuneen eläimen puremasta. Oireiden puhjettua tauti johtaa aina kuolemaan niin eläimillä kuin ihmisillä.

Vesikauhu on tappava tuliainen

Vesikauhuun sairastuminen voidaan aina estää joko ennakkoon rokottamalla tai pikaisella hoidolla heti pureman jälkeen. Tartuntaa epäiltäessä rokotesarja ja immunogolubuliinihoito olisi mieluiten aloitettava jo vuorokauden sisään puremasta. Pistoksia annetaan kaikkiaan viisi.

Rabiesvirus pääsee ihmisen elimistöön sairaan eläimen syljestä, jos eläin pääsee puremaan tai nuolaisemaan rikkinäistä ihoa tai limakalvoa. Ehjän ihon nuolemisesta rabies ei tartu. Vaaraa ei aiheudu myöskään eläimen silittämisestä tai jätösten koskettamisesta, sanoo dosentti Katariina Kainulainen Husin infektioklinikalta. Kainulainen puhui rabieksen hoidosta Tartuntatautipäivillä tänään.

Taudin itämisaika on yleensä 20-90 vuorokautta, mutta se voi myös vaihdella viikosta useisiin vuosiin. Oireita ei kuitenkaan voi missään tapauksessa jäädä odottamaan, sillä oireiden ilmaantumisen jälkeen tauti johtaa kuolemaan jo muutamassa päivässä.

Kainulaisen mukaan valtaosa sairastuneista saa aivotulehduksen, joka aiheuttaa kiihtyneisyyttä ja harhaisuutta. Nielun alueen lihaskrampit aiheuttavat nielemisvaikeuksia. Joka kolmannella potilaalla pääoire on halvaantuminen tai tuntopuutokset.

Laittomasta maahantuonnista varoitettu pitkään

Suomessa ei ole esiintynyt ennen tuoretta tapausta raivotautia vuoden 1989 jälkeen, mutta tartuntaepäilyjen vuoksi rokotteita ja suojaavia hoitoja on meilläkin annettu joitakin kymmeniä. Yleisimmin syynä ovat olleet koiran tai apinan puremat.

Eläinten raivotautitartunnat ovat lisääntyneet Suomen lähialueilla sekä Baltiassa että Venäjällä. Asiantuntijat ovatkin pitkään varoitelleet eläinten laittomasta maahantuonnista. Jos lemmikkejä tuodaan raivotautialueilta, on niiden rokotuksista ja vasta-ainetutkimuksista ehdottomasti huolehdittava.

Suurin ongelma rabies on kehitysmaissa. Afrikassa ja Aasiassa kuolee vuosittain arviolta yli 55 000 ihmistä rabiekseen.

(MTV3-STT)