Kirsti Paakkanen ja Vappu Taipale presidentin kunniamerkkisuosikkeja

Tämä kävi ilmi MTV:n 45 minuuttia –ohjelman selvityksessä. 45 minuuttia tutki, miten ministeriöt esittävät korkeimpia kunniamerkkejä ja kenelle tasavallan presidentti niitä myöntää. Taipale, Klinge ja Paakkanen eivät olleet ministereiden kunniamerkkiesityksissä, vaan heidät on valittu mukaan vasta päätöksenteon korkeimmalla tasolla.

Lastenpsykiatri, Mannerheimin lastensuojeluliiton entinen puheenjohtaja Tuula Tamminen puolestaan nostettiin ministeriön esitystä korkeamman merkin saajaksi. Samoin kävi Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuoviselle, joka on tullut tunnetuksi myös tanssijana.

Maakuntien miehillä heikohko menestys

Erityisen heikosti menestyivät valtiovarainministeriön esitykset. Sen esittämistä vähintään komentajamerkkitasoisista kunniamerkkiesityksistä kokonaan pakit saivat mm.entiset kansanedustajat Pauli Saapunki (Kesk.) ja Timo Ihamäki (Kok.).

Peräti kaksi Kuntaliiton johtoon kuuluvaa, Risto Parjanne sekä Timo Kietäväinen, taas saivat tyytyä hieman valtiovarainministeriön esittämää kunniamerkkiä alempaan merkkiin.

Näin kävi myös Keskisuomalaisen entiselle päätoimittajalle, keskustavaikuttaja Erkki Laatikaiselle. Hänelle opetusministeriö esitti Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkkiä, mutta presidentti myönsi pykälää alemman Suomen leijonan komentajamerkin.

Ero näiden kahden ritarikunnan välillä on se, että Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkeillä palkitaan ”isänmaan hyväksi” tehdystä työstä, Suomen Leijonan merkeillä ”sotilas- ja siviiliansioista”.

Patentti- ja rekisterihallituksen johtaja ei kelvannut kunniamerkin saajaksi

Eniten korkeita kunniamerkkejä esittäneen työ- ja elinkeinoministeriön listoilta kolme esitettyä henkilöä jäi ilman kunniamerkkiä. He ovat patentti- ja rekisterihallituksen johtaja Martti Enäjärvi , Keskon entinen pääjohtaja Eero Kinnunen sekä oululaisen Eka Polymer Latexin toimitusjohtaja Timo Suonperä.

Opetusministeriön listoilta hylättiin puolestaan Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen. Hän tosin sai vuonna 2007 Suomen vapaudenristin ensimmäisen luokan mitalin, joten syy on todennäköisesti tämä.

Heille ministeri esitti, mutta merkkiä ei tullut tai se ”vaihtui” alempaan

”Henkilökohtaiset ansiot” ratkaisevat

Vähintään komentajamerkin tasoiseen kunniamerkkiin vaaditaan yleensä 50 vuoden ikää. Esimerkiksi ministereiden kohdalla tästä ei pidetä tiukasti kiinni, kahden vuoden aikana useampi alle viisikymppinen valtioneuvoston jäsen on sellaisen saanut.

Komentajamerkkejä on myönnetty niin yritysjohtajille kuin taiteilijoillekin. Myös erilaiset neuvoksen ja professorin tittelit ovat yleisiä. Korkeisiin kunniamerkkeihin edellytetään poikkeuksellisia ansioita, joiden täsmällisen sisällön määrittelee vain merkkien jakaja. Pelkän virka-aseman perusteella niitä ei periaatteessa jaeta, mutta yleensä merkki pitäisi antaa vielä silloin, kun henkilö on aktiivinen urallaan.

Korkeita kunniamerkkejä presidenttiä kunniamerkkiasioissa avustaville

Tasavallan presidentti palkitsee Ritarikuntien suurmestarina myös omia yhteistyökumppaneitaan Ritarikuntien hallituksesta.

Siihen kuuluva, perustuslakikomiteaa johtava ministeri Christoffer Taxell, sai joulukuussa 2009 Suomen Leijonan suurristin. Ritarikuntien entinen sihteeri, kansliapäällikkö Nils Wirtanen sai puolestaan Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin.

Ritarikuntien hallituksen vuoden 2008 lopussa jättänyt SAK:n entinen johtaja Tuulikki Kannisto sai Suomen Leijonan komentajamerkin saman vuoden itsenäisyyspäivänä.

Monivuotinen Ritarikuntien hallituksen kansleri, Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen palkittiin vuonna 2007 Suomen Valkoisen Ruusun suurristillä, protokollassa kolmanneksi arvokkaimmalla merkillä.

Entinen ministeri ja maaherra Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen toimi ritarikuntien hallituksessa 2005-2008. Hän sai Suomen Leijonan ensimmäisen luokan komentajamerkin vuonna 2007.

Lue myös: