EU-huippukokous toi jälleen näkyväksi jäsenmaiden väliset näkemyserot Ukrainan tukemisessa. Samalla Kaja Kallaksen arvostus Brysselissä koki kolauksen, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas esitteli EU-jäsenmaille hiljattain laajan Ukraina-tukipaketin, johon mukaan voisivat liittyä myös esimerkiksi Norja ja Britannia unionin ulkopuolisina maina.
Ajatuksena oli tukea Ukrainaa aseellisesti 20–40 miljardin euron arvosta tänä vuonna. 40 miljardin toteutuessa kyse olisi käytännössä Euroopan aseavun tuplaamisesta viime vuoteen verrattuna.
Taustalla on se, ettei Ukraina voi luottaa Donald Trumpin Yhdysvaltojen tuen pysyvyyteen. Joka tapauksessa Trumpin hallinto on antanut ymmärtää, että Euroopan on otettava Ukrainasta isompi vastuu.
Vielä alkuviikosta Kallas oli toiveikas menestymismahdollisuuksistaan. Maanantain ulkoministerikokouksen jälkeen hän sanoi paketin saaneen laajaa tukea. Samaa sanoi suomalaismedialle ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Laajaan tukeen eivät kuitenkaan yhtyneet Ranska, Italia tai Espanja – EU:n kolme suurinta taloutta Saksan jälkeen. Paketti oli rakennettu siten, että kukin osallistuva maa tukisi taloutensa koon mukaan.
Kolmikon aseapu Ukrainalle on ollut vaatimatonta, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kovista puheista huolimatta.
Suomelle paketti olisi kelvannut mainiosti. Pääministeri Petteri Orpo laskeskeli Brysselissä, että tälle vuodelle jo tehdyt tai kaavaillut päätökset riittäisivät täyttämään Suomen osuuden, jos paketin koko jäisi 20 miljardiin euroon.
