Kirjailija Tove Jansson kuollut

Kirjailija, taidemaalari, piirtäjä, filosofian tohtori ja Muumi-hahmojen luoja Tove Marika Jansson syntyi 9. elokuuta 1914 Helsingissä taiteilijaperheeseen. Hänen isänsä oli kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äitinsä piirtäjä Signe Hammarsten. Tove Jansson on opiskellut Tukholman taideteollisessa oppilaitoksessa, Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa ja Ecole d'Adrien Holy'ssa Pariisissa. Hänen julkinen uransa alkoi piirroksilla pilalehti Garmnissa 1929.

Kansainvälisesti tunnetuksi hän on tullut satukirjoillaan (vuodesta 1945) ja sarjakuvillaan, joiden mielikuvituksellisen ja humoristisen henkilögallerian päähahmo on hyväntahtoinen Muumipeikko. Veljensä Lars Janssonin kanssa Tove Jansson kirjoitti ja piirsi Muumipeikko-sarjakuvaa 21 vuoden ajan. Muumipeikko-sarjakuva ilmestyi yli 40 maassa vuosina 1954-1975. Tove Janssonin kirjoja on käännetty yli 30 kielelle ja niistä on tehty lukuisia teatteri-, ooppera-, filmi- sekä tv- ja radiosovituksia. Vuonna 1968 ilmestyi Tove Janssonin muistelmateos Bildhuggarens's dotter, suomennettu Kuvanveistäjän tytär 1969.

Julkaistessaan neljäkymmentäluvulla ensimmäisen Muumi-kirjan Tove Jansson oli jo saavuttanut aseman kuvataiteilijana. Muumipeikko syntyi aluksi signeeraukseksi sodanaikaisiin pilapiirroksiin, joissa Tove Jansson rohkeaan tapaansa teki pilaa esimerkiksi Hitleristä. Myöhemminkin Tove Jansson piti itseään ensisijaisesti taidemaalarina, vaikka maailmalle hän oli Muumien luoja. Niiden varjoon jäivät Janssonin aikuisille kirjoittamat teokset tai esimerkiksi laulujen sanoitukset.

Janssonista tuli lopullisesti maailmankuulu yhdeksänkymmentäluvulla, kun muumit vyöryivät sataan maahan ja pyrstötähti japanilaisten valmistamassa televisiosarjassa. Mutta jo sitä ennen monet Janssonin teokset olivat yltäneet lastenkirjallisuuden klassikoiksi. Jo 1960-luvulla Tove Jansson sai esimerkiksi arvostetuimman kansainvälisen nuortenkirjallisuuden palkinnon, H.C. Andersenin mitalin, ensimmäisenä suomalaisena.

Muumitarinoita on nyt käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle. Ne viehättävät lapsia ja aikuisia älykkään huumorinsa ja omaperäisen elämänfilosofiansa vuoksi. Tove Janssonin tarinat opettavat erilaisuuden kunnioittamista ja suvaitsevuutta, vaikka kirjailija itse joskus ärisikin, ettei halua kasvattaa ketään, ainoastaan viihdyttää -ja silloinkin etupäässä itseään.

(MTV3-Terhi Salminen. Lisäksi lähteenä WSOY)

MTV3:n uutisten kulttuuritoimittaja Terhi Salminen arvioi Tove Janssonin uraa ja kansainvälistä merkitystä. Katso video!

Tampereen Taidemuseon Muumisivut sekä Tove Jansson - ja muumilinkkejä
Suomen sarjakuvaseura kertoo Muumi-sarjakuvista
Tove Janssonin tuotanto:

Vi, Schildts 1965 Bildhuggarens dotter, Schildts 1968 - Kuvanveistäjän tytär, WSOY 1969
Lyssnerskan, Schildts 1971 - Kuuntelija, WSOY 1972
Sommarboken, Schildts 1972 - Kesäkirja, WSOY
1973 Solstaden, Schildts 1974 - Aurinkokaupunki, WSOY
1975 Dockskåpet och andra berättelser, Schildts 1978 - Nukkekaappi ja muita kertomuksia, WSOY
1980 Det ärliga bedragaren, Schildts 1981 - Kunniallinen petkuttaja, WSOY 1983
Stenåkern, Schildts 1984 - suomennettu teoksessa Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, 1989)
Resa med lätt bagage, Schildts 1987 - Kevyt kantamus, WSOY 1989
Rent spel, Schildts 1989 - Reilua peliä, WSOY 1990
Brev från Klara och andra berättelser, Schildts 1991 - Seuraleikki, WSOY 1991)
Anteckningar från en ö, Schildts 1996 (yhdessä Tuulikki Pietilän kanssa) - Haru, eräs saari, WSOY 1966
Meddelande, Schildts 1998 - Viesti, WSOY 1998

Lastenkirjat:

Småtrollen och den stora översvämning, Söderström & co 1945 - Muumipeikko ja suuri tuhotulva, WSOY 1991
Kometjakten, Söderström & co, 1946 - Muumipeikko ja pyrstötähti, WSOY 1955
Trollkarlens hat, Schildts 1948 - Taikurin hattu, WSOY 1958
Muminpappans bravader, Schildts 1950 - Muumipapan muistelmat, WSOY 1963
Hur gick det sen? Schildts 1952 - Kuinkas sitten kävikään, WSOY 1953
Farlig Midsommar, Schildts 1954 - Vaarallinen juhannus, WSOY 1957
Trollvinter, Schildts 1957 - Taikatalvi, WSOY 1958
Vem ska trösta knyttet? Schildts 1960 - Kuka lohduttaisi nyytiä? WSOY 1961
Det osynliga barnet och andra berättelser, Schildts 1962 - Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia, WSOY 1962
Pappan och havet, Schildts 1965 - Muumipappa ja meri, WSOY 1965
Sent I november, Schildts 1970 - Muumilaakson marraskuu, WSOY 1970
Den farliga resan, Schildts 1977 - Vaarallinen matka, WSOY 1977
Skurken I Muminhuset, Schildts 1980 - Outo vieras muumitalossa, WSOY 1980

Tove Janssonin muumikirjoja on lisäksi ilmestynyt sekä kotimaassa että ulkomailla erilaisina yhdistelmälaitoksina.

salanimellä Vera Haij: Sara och Pelle och neckens bläckfiskar, Söderström & co 1933 - Pipu ja Kalle ja Ahdin mustekalat 1933

Kirjoja Tove Janssonin elämästä ja töistä:

Tordis Örjasaetter: Tove Jansson, Muumilaakson luoja, WSOY 1987 Kruskopf, Erik: Kuvataiteilija Tove Jansson, WSOY 1992 Juhani Tolvanen: Muumisisarukset. Muumipeikko-sarjakuvan tarina, WSOY 2000

Palkinnot:

Nils Holgersson -palkinto 1953
Svenska kultursällskapetin palkinto 1958
1970 Suomen valtion kirjallisuuspalkinto 1963, 1971 ja 1982
Längmanin palkinto 1965
H.C. Andersen -mitali 1966
Ruotsin akatemian palkinto 1972
Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali 1976
Litteraturfrämjandetin suuri palkinto 1977
Itävallan valtion palkinto 1978
Topelius-palkinto 1978
Helsingin kaupungin kulttuuripalkinto 1982
Svenska kulturfondetin kunniapalkinto 1983
Suomen kulttuurirahaston palkinto 1990
Selma Lagerlöf -palkinto 1992
Taiteen Suomi-palkinto 1993
Mercuri Internationalin pronssiomena 1994
Ruotsin akatemian suuri palkinto 1994
American-Scandinavian Foundationin kulttuuripalkinto 1996
WSOY:n Kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 1999
Le Prix de l'Office Chr tien du Livre
...sekä lukuisia muita palkintoja