Virolainen Jaan Kross oli yksi Baltian tunnetuimpia kirjailijoita. Häntä pidettiin pitkään myös mahdollisena Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajana.
Virolainen kirjailija Jaan Kross on kuollut. Kross, 87, kuoli Tallinnassa tänään. Hän oli syntynyt Tallinnassa 19. helmikuuta vuonna 1920.
Jaan Krossin merkityksestä kertoo se, että häntä pidettiin pitkään mahdollisena Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajana.
- Kross oli ehdottomasti Viron ja koko Baltian kuuluisin kirjailija. Nyky-Virossa Krossilla oli suuren kansallisen symbolin merkitys. Siinä missä Suomi on vähän maallistunut, Virossa kirjallisuuden kansallinen merkitys on säilynyt, linjaa suomalainen kirjailija Juhani Salokannel.
Krossin asemasta todistaa sekin, että hänen kuolemansa vuoksi Viron kaksi suurinta sanomalehteä julkaisevat huomenna erikoisnumerot.
- Krossin teosten problematiikka koskettaa syvästi myös kaikkia itäisen Euroopan maiden asukkaita ja heidän kohtaloitaan toisen maailmansodan pyörteissä.
Juhani Salokannel tuntee Krossin tuotannon poikkeuksellisen hyvin - hän sai juuri valmiiksi kirjailijan elämäkerran.
- Joulupäivänä päiväsin loppusanat.
Salokannel korostaa, että Kross oli Viron tasavallan ikäinen ja koki isänmaansa kohtalot henkilökohtaisesti. Hänet vangitsivat niin saksalaiset kuin myöhemmin venäläisetkin. Lakimieheksi valmistunut Kross joutui Neuvostoliitossa vuosiksi vankileirille ja karkotetuksi.
Moraalin kysymykset esiin
Kirjalliseen maailmanmaineeseen Kross nousi 1970-luvulla romaaneillaan. Hänen tunnetuimpia kirjojaan ovat Keisarin hullu (1978), Wikmanin pojat (1988) sekä miehen päätyönä pidetty neliosainen Uppiniskaisuuden kronikka (1970-1980). Kross oli myös runoilija ja kääntäjä.
- Parhaimmillaan Kross oli historian elävöittäjänä. Kross uudisti historiallista romaania kahdella tavalla. Hän ensinnäkin kehitti sen muotoa nykyaikaisemmaksi, mutta lisäksi Kross toi mukaan filosofisen taustan. Hän asettaa henkilönsä valintatilanteisiin, joissa moraalin kysymykset tulevat pohdiskeltaviksi, Salokannel kuvaa.