Kilpajuoksu Afrikkaan - Suomi vasta lähtökuopissa

- Voisin kyseenalaistaa, tarvitaanko suurlähetystöjä välttämättä jokaisessa Euroopan unionin maassa, vai kannattaisiko niitä siirtää kehittyville alueille, Prihti läksyttää.

Omien kokemusten perusteella Prihti arvioi, että ilman paikallisen suurlähettilään tukea suhteiden luominen on vaikeaa, ellei mahdotonta.

- Meiltäkin on kysytty paljon viranomaiskontaktien perään. Alueilla, missä toimimme, suurlähettiläät ovat kovin kysyttyjä.

Suomella on Afrikassa 12 suurlähetystöä. Valtioita Afrikassa on 54.

Suurlähettiläs avaa ovia

Prihti ei ole toiveineen yksin. Myös kansanedustaja Pekka Haavisto totesi Suomen lähetystöverkoston heikkouden keväällä julkaistussa EVA-raportissa "Afrikan tähteä etsimässä". Pahimmat puutteet ovat Länsi-Afrikassa.

- Meillä ei ole mitään Nigerian Abujasta länteen, toteaa Haavisto.

Suomi loistaa poissaolollaan myös Libyassa, Sudanissa ja Ugandassa, jotka ovat kaikki voimakkaita Afrikan unionin maita.

- EU:n edustustot näissä maissa eivät korvaa, eivätkä tule korvaamaan, Suomen omaa läsnäoloa, arvioi Haavisto.

Finpro vahvistaa läsnäoloaan Afrikassa

Suomalaisyritysten kansainvälistymistä tukeva Finpro on havahtunut yritysten vaikeuksiin Afrikassa ja se perustaa vielä tämän vuoden aikana projektitoimistot Egyptiin, Nigeriaan ja Keniaan. Niiden lisäksi suomalaisyritysten markkinoille pääsyä tukevat Finpron vientikeskukset Etelä-Afrikassa ja Tunisiassa.

- Afrikka on tulevaisuuden markkina ja siellä täytyy olla asemissa nyt, jotta varmistetaan tulevaisuus, sanoo Finpron projektipäällikkö Seppo Keränen.

Varsinkin Kiina ja Intia ovat vahvistaneet asemiaan Afrikassa. Maanosan talouden rakenne on alkanut kehittyä. Entinen raaka-aineiden tuottaja rakentaa nyt uusia teitä, tietoliikenneyhteyksiä ja energiantuotantoa.

- He ovat päässeet kehittämään valtioiden sisäisiä talousasioita ja nyt heitä kiinnostaa elintason nostaminen.

Tinkimisestä ei Afrikassa tingitä

Haasteellista Afrikassa on sen valtava koko ja kulttuurien kirjo. Paikallisiin olosuhteisiin tutustuminen vie aikaa. Myös molemminpuolisen luottamuksen rakentaminen voi kestää pitkään. Sampo-Rosenlew hieroi puimurikauppoja Algeriaan noin seitsemän vuotta. Prihtin mukaan liikesuhteet henkilöityvät, mutta kun luottamuksen on ansainnut, työskentely on helppoa. Tosin kauppaneuvotteluissa toimivat aina turistibasaareistakin tutut kauppatavat.

- Aika kovia tinkaamaan he myös siellä ovat, että kyllä he siellä rahan päälle ymmärtävät.

Alkuun päästyään Sampo-Rosenlew aikoo myös pysyä Afrikassa. Nyt koulutetaan väkeä ja kaavaillaan huollon järjestämistä. Tavoitteena on perustaa Algerian valtion kanssa yhteisyritys, joka ottaisi hoitaakseen puimurikaupan sekä Algeriassa että naapurimaissa.

- On tärkeää, että koneet toimivat moitteettomasti. Toivottavasti huollon järjestäminen lisää sekä puimureiden menekkiä että tarvike- ja varaosakauppa.

Sihdissä kehityskohteet ja oikeat asiakkaat

Kansainvälinen finanssikriisi on piinannut myös Afrikkaa. Se kuivasi yksityisen rahoituksen. Samalla kansainväliset kehityspankit ovat lisänneet erityisesti Afrikan infrastruktuurin rahoitusta. FinNode-verkoston Afrikka-raportin mukaan suurimpia rahoittajia ovat Maailmanpankki ja Afrikan kehityspankki.

Niiden apajille Finpro pyrkii johdattelemaan myös suomalaisia yrityksiä.

- Tarkoituksena on pysyä ajan tasalla esimerkiksi Maailmanpankin sekä Afrikan kehityspankin projekteista ja toimittaa niistä tietoa Suomeen, sanoo Kairoon syyskuussa asettuva projektipäällikkö Seppo Keränen.

- Mutta samalla täytyy hakea suomalaisille firmoille ihan oikeita asiakkaita ja tehdä suoraa kauppaa ja suoraa bisnestä.

Katso Leea Ollikaisen juttu