Kiinnityksiä erilaisiin sisäseiniin

Kipsilevy on sellaisessa maineessa, ettei siihen saa sitten mitään kunnolla kiinni. Tämä on aivan väärin; siihen saa hyvinkin raskaita esineitä kunhan valitsee oikeat kiinnitystavat.

Kaikkein yksinkertaisin konsti on pieni teräsnaula, joka lyödään levyyn viistoon ylhäältä päin. Sellainen kestää 3 kg painavan esineen ripustamisen..

Painavammille esineille sopii ns. yleistulppa, joita on eri mittaisia ja paksuisia, Sille porataan pakkauksessa ilmoitetun läpimittainen reikä johon tulppa napautetaan varovasti vasaralla. Ruuvin oikea pituus on tulpan pituus + levyn paksuus + 5 mm. Yleistulppa kestää noin 8 kg painon.

Tämä sopii muillekin materiaaleille. Kantavuus kuitenkin vaihtelee sekä materiaalin että tulpan koon mukaan ja myös reiän koko saattaa olla eri seinissä hiukan erilainen; nämä pitää tarkistaa joko pakkauksesta tai myyjältä.

Kun kipsilevyyn halutaan ripustaa raskaampia tavaroita, voidaan valita joko muovinen kipsilevyankkuri tai metallinen ohutlevyankkuri. Näillekin porataan ensin sopivan kokoinen reikä levyyn. Kipsilevyankkureita on monen kokoisia ja sen on yletyttävä sekä itse levyn että sen päälle mahdollisesti tulevan pinnoitteen - vaikkapa kaakelin - läpi. Ruuviksi valitaan sellainen, joka yltää vetämään valmiiksi litistetyn ankkurin kasaan; ohutlevyankkureissa ruuvit seuraavat yleensä mukana.

Ohutlevyankkuri napautetaan vasaralla reiästä läpi siten, että sen huulloksessa olevat pienet kynnet uppoavat levyn pintaan ja estävät ankkurin hylsyä pyörimästä. Hylsyn "siivet" levitetään vetämällä erityisellä työkalulla. Ohutlevyankkurin vetolujuus on 50 kg ja leikkauslujuus 100 kg.

Kun kevytbetoni- ja lekasoraseinään tehdään lujempia kiinnityksiä - keittiön kaapistot, koolaukset, saunan lauteet ja vastaavat - käytetään koolaus- ja levytulppaa. Tämä 10 mm paksuinen muovitulppa laajenee sopivasti materiaalin sisällä. Tässä tapauksessa porataan reikä samalla kertaa sekä kiinnitettävään lautaan tai levyyn sekä itse seinään.

Vielä järeämpiin kiinnityksiin voidaan valita injektiomassakiinnitys. Seinään porataan pari milliä pulttia isompi reikä, joka puhdistetaan huolellisesti esimerkiksi pulloharjalla. Massa puristetaan reikään ja pultti työnnetään paikalleen kiertävällä liikkeellä. Massa kuivuu +20 asteen lämpötilassa nopeasti; jo viiden minuutin kuluttua sen lujuus on 20 %, jolloin voidaan jo alkaa kiinnittämään esimerkiksi aluslevyjä. Täydellinen lujuus saavutetaan samoissa olosuhteissa noin tunnin kuluttua, jolloin voidaan ripustaa vaikkapa tikkaat paikalleen.

Reikätiileen ja betoniin on yksi hyvä konsti betoniruuvit. Kaikkein ohuimmallakin, eli 7,5 mm ruuvilla saavutetaan 100 kg veto- ja 150 kg leikkauslujuus. Ja jos oikein suurista kuormista on kyse, 16 mm ruuvi kestää jo 2000 kg kuormiakin. Esimerkin luonteiset arvot on annettu K20-betonille - sitähän ei enää edes käytetä. Vähänkin vaativammissa paikoissa on kysyttävä neuvoa betonin valmistajalta.

Betoniruuvia varten porataan seinään poravasaralla noin 1,5 mm ruuvin paksuutta pienempi reikä, johon ruuvi yksinkertaisesti kierretään kiinni.

Niin sanottuun "kanankakkalevyyn" ei oikein raskaita esineitä kannata ripustaa. Kiinnitysmenetelmiksi sopii yleistulppa. Toinen keino ovat erilaiset injektiomassakiinnikkeet, mutta niiden kanssa on käytettävä erityistä verkkosukkaa.

Lue myös:

    Uusimmat