Kevyttä ja ylivertaisen lujaa muotia

Polyamidin valmistus keksittiin vuonna 1935, kun amerikkalainen W.H.Carothers työryhmineen halusi kehittää luonnonkuituja muistuttavan kemiallisen materiaalin. Teolliseen tuotantoon polyamidi saatiin noin neljä vuotta myöhemmin.

Kiina, USA, Belgia ja Japani ovat suurimmat polyamidin valmistusmaat. Vuonna 2000 polyamidin tuotanto oli kahdeksan prosenttia koko maailman kuitutuotannosta ja noin 14 prosenttia tekokuitujen tuotannosta.

Polyamideja on runsaasti erilaisia ja ne valmistetaan öljyteollisuuden sivutuotteista. Toisistaan erilaiset polyamidit on mahdollista erottaa lyhenteen perässä olevasta numerosta. Numero kertoo lähtöaineissa olevien hiiliatomien lukumäärän.

Kehruuta ilman rukkia

Suurin osa polyamideista valmistetaan sulakehruumenetelmällä, eli polyamidimassa nesteytetään lämmön avulla. Tähän nestemäiseen massaan voidaan halutessa lisätä erilaisia kuidun ominaisuuksia parantavia aineita.

Modifioimalla voidaan esimerkiksi valmistaa helpommin värjäytyviä, antistaattisia ja UV-valoa kestäviä kuituja sekä lämpöeristäviä profiilikuituja ja miellyttävän tuntuisia mikrokuituja. Valmistusvaiheessa voidaan myös vaikuttaa kuidun hienouteen, kiiltävyyteen tai esimerkiksi kiharuuteen.

Polyamidimassan ollessa koostumukseltaan halutunlainen, se puristetaan kehruusuuttimen läpi kylmäilmakammioon, jossa se lopulta kiinteytyy kuiduksi.

Kehrätty kuitu on laadultaan heikko. Se venyy runsaasti palautumatta kuitenkaan aaltopituuteensa. Tästä johtuen kuitu venytetään kylmänä noin 3–5 kertaiseksi, jolloin kuidun polymeeriketjut järjestyivät eli toisin sanoen kuitu kiteytyy.

Kiteytymisen jälkeen kuitu elastisoituu ja sen lujuus lisääntyy. Venyttämisen jälkeen kuitu vielä lämmitetään, jolloin halutut kuidun ominaisuudet kiinnitetään siihen pysyvästi.

Polyamidin hyvät ja huonot ominaisuudet

Polyamidin hyviä perusominaisuuksia ovat sen muotopysyvyys, siliävyys sekä kuivuvuus. Se on myös materiaalina erittäin kulutuskestoinen, elastinen ja luja. Polyamidia on lisäksi helppo puhdistaa, sillä lika irtoaa materiaalin pinnasta hyvinkin helposti. Ennen kaikkea polyamidi on kevyt ja luja kuitu.

Kuidulla on myös muutamia huonoja ominaisuuksia. Polyamidi värjäytyy hyvin helposti, eli imee muun värisestä pyykistä irtoväriä itseensä. Kuitu on myös helposti sähköistyvää, nyppyyntyvää sekä erittäin helposti likaantuvaa. Auringonvaloa materiaali kestää huonosti samoin kuin lämpöä. Auringonvalolle altistuessaan polyamidi saattaa menettää merkittävästi lujuuttaan ja kellastua.

Huonoihin ominaisuuksiin lukeutuu myös materiaalin heikko kosteuden imemiskyky. Kosteissa kellareissa ja viileissä vinteissä säilytetyt polyamidipitoiset vaatteet homehtuvat hyvin herkästi.

Missä polyamidia hyödynnetään

Polyamidia voidaan hyödyntää muissa vaatetuskankaissa ja -neuloksissa. Yleisin polyamidin käyttötarkoitus on lisätä sitä muihin materiaaleihin parantaen muun muassa kankaiden hankauksen kestoa ja lujuutta.

Kuitua käytetään kestävyytensä ansiosta myös köysien ja vetohihnojen raaka-aineena. Lisäksi sitä hyödynnetään kalastustarvikkeiden, purjeiden ja erilaisten kassien sekä reppujen valmistuksessa.

1990-luvulta alkaen, mikrokuidut ovat laajentaneet polyamidin käyttömahdollisuuksia vaatetuskankaissa.

Polyamidiperhe

Antron, Bri-Nylon, Condura, DuPont, Enkalon, Meryl, Nylon, Perlon, Qiana, Rilsan, Skylab, Supploex, Tactel, Terital Zero, Ultron

Teksti: Johanna Tamminen

Kuvat: Shutterstock