Polyamidi eli tunnetummin nailon on maailman ensimmäinen synteettinen kuitu. Kuituna polyamidi on lujuudeltaan ylivertainen ja sen pohjalta on kehitetty esimerkiksi polyesteri.
Polyamidin valmistus keksittiin vuonna 1935, kun amerikkalainen W.H.Carothers työryhmineen halusi kehittää luonnonkuituja muistuttavan kemiallisen materiaalin. Teolliseen tuotantoon polyamidi saatiin noin neljä vuotta myöhemmin.
Kiina, USA, Belgia ja Japani ovat suurimmat polyamidin valmistusmaat. Vuonna 2000 polyamidin tuotanto oli kahdeksan prosenttia koko maailman kuitutuotannosta ja noin 14 prosenttia tekokuitujen tuotannosta.
Polyamideja on runsaasti erilaisia ja ne valmistetaan öljyteollisuuden sivutuotteista. Toisistaan erilaiset polyamidit on mahdollista erottaa lyhenteen perässä olevasta numerosta. Numero kertoo lähtöaineissa olevien hiiliatomien lukumäärän.
Kehruuta ilman rukkia
Suurin osa polyamideista valmistetaan sulakehruumenetelmällä, eli polyamidimassa nesteytetään lämmön avulla. Tähän nestemäiseen massaan voidaan halutessa lisätä erilaisia kuidun ominaisuuksia parantavia aineita.
Modifioimalla voidaan esimerkiksi valmistaa helpommin värjäytyviä, antistaattisia ja UV-valoa kestäviä kuituja sekä lämpöeristäviä profiilikuituja ja miellyttävän tuntuisia mikrokuituja. Valmistusvaiheessa voidaan myös vaikuttaa kuidun hienouteen, kiiltävyyteen tai esimerkiksi kiharuuteen.
Polyamidimassan ollessa koostumukseltaan halutunlainen, se puristetaan kehruusuuttimen läpi kylmäilmakammioon, jossa se lopulta kiinteytyy kuiduksi.
