Jää on ollut tänä talvena keskimääräistä ohuempaa. Keväällä lämpöisenä päivänä paksukin jää saattaa pettää.
– Jäätalvi alkoi aika myöhään. Koko joulukuu oli suhteellisen lauha. Varsinaiset talviolosuhteet, jotka saivat jääalueet laajenemaan, sattuivat tammikuulle ja sen jälkeen taas lauhtui hyvinkin paljon. Jäät lähtivät melkein sulamaankin ja sen jälkeen on ollut hyvin saman tyyppinen jäätilanne, kertoo Patrick Eriksson Ilmatieteen laitoksen Meripalveluista.
– Pitkin Suomen rannikkoa on melkein joka paikassa saaristossa jonkin tyyppistä jäätä. Jos mennään ulapalle, niin jäätä on vain Perämeren pohjoisosassa. Pikkaisen irtoanaista ajojäätä Merenkurkussa ja ihan Suomenlahden itäpäässä.
Paksukaan jää ei välttämättä kanna
– Tässä vaiheessa kevättä auringonsäteily tunkeutuu jään sisälle ja lähtee irroittamaan jääkiteitä toisistaan. Lämpimänä päivänä paksumpikin jää voi pettää, jääasiantuntijana toimiva Eriksson kertoo.
Päältä päin ei aina näe, onko jää haurastunutta vai ei. Kevätjäät ovatkin petolliset.
– Keväällä on jännä juttu se, että kireä pakkasyö pystyy jäädyttämään hauraan jään aika kestäväksi, koska yöpakkanen saa jääkiteet jäätymään takaisin tosiinsa kiinni.
– Aamupäivän aikana jää kantaa mahdollisesti aika hyvin, mutta iltapäivällä sään lämmetessä jää haurastuu uudestaan. Vuorokauden aikana vaihtelut ovat hyvinkin suuria, Eriksson selvittää.
– Varsinkin Merenkurkusta pohjoiseen on ollut pakkasta, ja jää on pysynyt ihan hyvänä ja paksuna. Sitten, kun tullaan Selkämeren rannikolle ja siitä etelään, niin jään laatu vaihtelee hyvinkin paljon.
Vieläkö jäille uskaltaa lähteä?
– Pohjoisessa kyllä. Perämerellä kyllä. Etelämpänä en lähtisi, jääasiantuntija neuvoo.