Keskusta tenttasi ehdokkaiden mielipiteet maakunnista - tässä vastaukset

MTV3:n Uutiset tiivisti keskustan kysymykset sekä saadut vastaukset tähän:

Kannatatteko kuntaliitoksia?

Kumpikin ehdokkaista suhtautuu torjuvasti kuntien pakkoliittämisiin. Valtiovallan toimia palvelujen säilyttämiseksi molempien mielestä kuitenkin tarvitaan.

H: Epätasapainoinen kehitys on johtanut ongelmiin paitsi syrjäseuduilla myös nopeasti kasvaneilla alueilla, joissa asumisen kustannukset ovat muodostuneet kohtuuttomiksi. Elinmahdollisuudet koko maassa tulee turvata. Valtiovallan puolelta tasapainoista aluekehitystä voidaan tukea mm. hajautetulla energiatuotannolla, toimivilla yhteyksillä ja monipuolisella elinkeinopolitiikalla.

Suhtaudun kriittisesti kuntien pakkoliitoksiin. Kuntien lukumäärä ei ole ratkaiseva, vaan hyvä yhteistoiminta mm. liikenteessä, kaavoituksessa, asumisessa ja työpaikkarakenteessa. Kun hallitus saa valmiiksi ehdotuksensa kuntauudistuksesta, arvioin lopullista ehdotusta myös palveluiden ja lähidemokratian toteutumisen kannalta.

N: Kuntaliitoksista tulee olla hyötyä kuntalaisille eikä niihin sovi pakottaa. Tilanteissa, jossa kunta ei enää kykene järjestämään palveluita kuntalaisille, ei kuntalaisia saa jättää heitteille. Silloin on väliintulo välttämätöntä palveluiden takaamiseksi.

Palvelut maksavat ja lisää haasteita tuovat väestön ikääntyminen, maatalouden edelleen jatkuva rakennemuutos sekä julkisen talouden kasvava velkataakka. Sen takia on tutkittava uusiakin ratkaisuja palveluiden järjestämiseksi. Kuntaliitokset ovat yksi keino, joka Paras-hankkeen kautta onkin jo vähentänyt kuntien lukumäärää sadalla. Liitokset eivät ole ainoa vaihtoehto.

Miten presidenttinä tukisitte alueiden tasa-arvoa?

Kumpikin ehdokkaista haluaisi kannustaa alueita menestymään.

H: Presidenttinä yhdistäisin Halosen presidenttifoorumit ja Ahtisaaren maakuntamatkat maakuntafoorumeiksi, joissa käsitellään alueen ajankohtaisia teemoja. Maakunnissa on myös paljon pientä ja keskisuurta yritystoimintaa, jonka vientimahdollisuuksia presidentti voi olla edistämässä.

N: Jos minut valitaan presidentiksi, tulen vaikuttamaan mielipiteelläni siihen, että koko Suomi säilyy asuttuna ja että jokaisella suomalaisella on aito mahdollisuus vapaasti valita asuinpaikkansa. Samoin tulen kiinnittämään huomiota siihen, että elävä paikallisdemokratia säilyy.

Hyväksyttekö opiskelupaikkojen vähentämisen, kun samalla huolehditaan nuorten syrjäytymisestä?

Kumpikin ehdokas toivoo hallituksen onnistuvan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa eli opiskelu- tai työpaikan takaamisessa jokaiselle. Niinistö ymmärtää opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemaa opiskelupaikkojen karsintaa säästösyistä, mutta kiinnittäisi presidenttinä huomiota syrjäytymiseen. Haavisto toivoo koulutukseen tasa-arvoa.

H: Odotan hallitukselta myös positiivisia uutisia koulutuksen tasa-arvon suhteen. On hyvä että määrärahalisäyksiä on kohdistettu mm. perusopetuksen laadun parantamiseen ja nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon. Molemmat lisäävät koulutuksellista tasa-arvoa ja estävät nuorten syrjäytymistä. Korkeakoulujen osalta pidän tärkeänä, että eri puolilla maata on mahdollisuus laadukkaaseen korkeakouluopetukseen.

N: Ikäluokkien pienentyessä ja talouden kurimuksessa on välttämätöntä tinkiä myös koulutusmenoista. Itse koen tärkeäksi, että opetuksesta ja oppimisen tukipalveluista ei tingittäisi. Tällöin säästöt on haettava rakenteiden uudistamisen kautta. Tuen lämpimästi myös linjauksia nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuusta. Syrjäytymisen ehkäisy on suomalaisen yhteiskunnan suurin haaste. Olen jo esittänyt korkean tason työryhmän perustamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Hyväksyttekö uusiutuvan energian edistämiseen ja maatalouden kansalliseen tukeen kohdistuneet leikkaukset?

Kumpikin kannustaa maaseudun elinvoiman säilymistä ja maatalouselinkeinoja. Maa- ja metsätaloussektoriin kohdistuneita leikkauksia kumpikaan ei kuitenkaan arvostele taloussyihin vedoten.

H: Kannatan voimakkaasti toimia uusiutuvan energian edistämiseksi. Vaikka uusiutuvien tukia tässä tiukassa taloudellisessa tilassa karsittiin, on kokonaisuus edelleen kohtuullinen. Uusiutuvan energian tukeminen tulisi ottaa mukaan myös mahdolliseen hallituksen elvytyspakettiin. Talouden tasapainottaminen vaati valitettavasti niin mittavia toimia, että yksikään sektori ei siltä säästynyt. Tukien leikkaaminen on aina vaikeaa, mutta tässä tilanteessa myös välttämätöntä, jotta emme jätä tuleville sukupolville liian suurta velkataakkaa.

N: Maatalouden osalta olen ymmärtänyt, että säästöt tukimomenteilta on pyritty tekemään niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa viljelijöille. Tärkeätä olisi kuitenkin lisätä ennustettavuutta maatalouden tukiin ja toimeentuloon. Positiivisena kädenojennuksena näen maatalouden ottamisen mukaan nyt tehtyyn raamiratkaisuun. Ylipäätään on huolehdittava, että edellytykset maatalouden harjoittamiseen Suomessa säilyvät tulevaisuudessakin. Investointitukien myöntövaltuuksia leikataan tulevina vuosina, mutta parhaiden arvioiden mukaan uusiutuvassa energiassa päästään selvästi tavoitteeseen nykyhallituksen kehyksilläkin.

Suomi NATOon vai ei?

Ehdokkaiden NATO-kannat ovat yhtenevät: kumpikaan ei tällä hetkellä näe syytä NATO-jäsenyydelle. Haavisto korostaa osallistumista YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin, Niinistö puolustusyhteistyötä muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa.

H: En kannata Suomen NATO-jäsenyyttä. Suomella ei ole tällä hetkellä mitään sellaista turvallisuusvajetta, jonka NATO-jäsenyys ratkaisisi. Pidän riittävänä nykyistä yhteistyötämme rauhankumppanuuden puitteissa, jossa myös Venäjä ja Ruotsi ovat mukana. Kannatan itse sitä, että Suomi olisi nykyistä aktiivisemmin mukana YK-johtoisissa rauhanturvaoperaatioissa.

N: Sotilaallinen liittoutumattomuus on tällä hetkellä paras ratkaisu Suomelle. Se edellyttää, että meillä on riittävän suuri ja vahva reservi, jonka koulutus ja varustus vastaavat nykyajan tarpeita. Kaikkein järkevintä maamme turvallisuuden kannalta on pitää puolustusvoimien toimintakyky korkealla ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yhteistyöhön Pohjoismaiden sekä EU-maiden kanssa.

Hyväksyttekö varuskuntien lakkauttamisen?

Molemmat ehdokkaat hyväksyvät varuskuntien lakkauttamisen sillä perusteella, että koulutettavat ikäluokat pienenevät ja valtion talous vaatii säästöjä myös puolustussektorilla. Kumpikin tukee ajatusta pienemmästä, mutta paremmin koulutetusta armeijasta.

H: Kannatan puolustusvoimien uudistusta, jossa pyritään pitkällä aikavälillä parantamaan varusteiden ja koulutuksen tasoa, säästäen jonkin verran kiinteistökustannuksista myös koulutettavien ikäluokkien pienentyessä. Varuskuntaverkkoa voidaan jonkin verran karsia ja koulutusta tehostaa. Reservin koko tulee tulevaisuudessa jonkin verran pienenemään.

N: Puolustusvoimien oma tahto on luoda hieman pienempi, mutta selvästi suorituskykyisempi armeija. Se on nähdäkseni ainoa oikea suunta. Uudistuksia on kuitenkin tehtävä jo sen takia, että ikäluokkamme pienevät. Meidän on myös pysäytettävä valtion velkaantuminen, ja niihin talkoisiin on kaikkien hallinnonalojen osallistuttava.

Keskustan kysymykset ja niihin saadut vastaukset kokonaisuudessaan löydät täältä