Mainos

Kerrostalon mahdollisuudet pientalobuumin kiihtyessä

Noin puolet suomalaisista asuu kerrostalossa. Niistä valtaosa rakennettiin 1970-luvulle mennessä. Nyt tähän asumismuotoon on alettu kaivata erilaisia vaihtoehtoja. Onko kerrostaloasumisella ylipäätään mahdollisuuksia kilpailla pientalon kanssa? Arkkitehti Tuomo Siitonen (SAFA) on yksi suomalaisen kerrostalosuunnittelun merkittävimpiä asiantuntijoita.

"Meillähän on hyvin yhtenäinen - voisi jopa sanoa yksipuolinen - kerrostalokanta. Se on varsin nuorta; asuntojen keski-ikä on hiukan alle 30 vuotta. Ne ovat samankaltaisia niin mitoituksiltaan kuin kooltaan, varustukseltaan ja laadultaan. Muutoksia on kyllä nähtävissä. Aikaisemmin ajateltiin, että olisi eräässä mielessä demokraattista se, että kaikille taattiin mahdollisimman samankaltaiset asumisolosuhteet. Nykyään voi ajatella, että yhtä oikeudenmukaista olisi taata kaikille heidän tarpeittensa mukaiset asumisolosuhteet", Siitoinen pohtii.

Yksi tämän hetken keskeisiä aiheita on niin sanottu avoin rakentaminen, jonka kehityshankkeissa. Siitonenkin on ollut paljon tekemisissä. Hän on tutustunut sen sovelluksiin esimerkiksi Japanissa jo kymmenen vuoden ajan ja mainitsee hyvänä suomalaisina esimerkkinä muun muassa Arabianrannan alueen Helsingissä. Olennaista siinä on muun muassa se, että asukas voi vaikuttaa asuntoonsa jo suunnittelun ja rakentamisen aikana - sekä tietysti sitten talossa jo asuessaan.

"Perusajatushan lähtee siitä, että rakennuksessa on väistämättä kiinteitä osia, joiden elinikä on sata vuotta. Asukkaan tarpeet vaihtelevat jo yhdenkin asukkaan kohdalla ja kun seuraava muuttaa samoihin raameihin, ne voivat olla taas jotain aivan muuta. Tähän koetetaan löytää sellaisia tapoja, joilla erilaisia tarpeita voidaan toteuttaa."

Siitonen muistuttaa myös siitä, että tutkimusten mukaan asunnon lähiympäristö on suomalaiselle yhtä tärkeä - jopa tärkeämpi - kuin itse asunto. Kun kerrostaloasumista halutaan kehittää, se ei siis ole vain asunnon ominaisuuksien kehittämistä. Erityisesti kerrostalojen pihat ovat saaneet asukaskyselyissä kovaa kritiikkiä.

Yhtenä esimerkkinä talon ja sen lähiympäristön vuorovaikutuksesta Siitonen mainitsee Helsingin Kulosaaressa sijaitsevan, vanhan asunto-osakeyhtiön.

"Siitä on vaikea määritellä, onko se rivitalo vai kerrostalo, mutta joka tapauksessa se edustaa taloudellista rakentamista. Se on syvärunkoinen 3-4 -kerroksinen rakennus, jossa jokaisella asunnolla on oma pihansa ja puoliyksityinen sisääntulo sekä pieni puutarha. Rakennuksen mittakaava on inhimillinen, siinä ovat luonto, rakentaminen ja asuminen sulassa sovussa keskenään."

Kerrostaloasumisessa mikään ei estä tekemästä useampikerroksisia ratkaisuja. Siitonen myöntää, että niitä tietysti rakennussuunnittelijana mielellään käyttäisi.

"Tietyt pois jätetyt yksityiskohdat voisivat kernaasti palata. Esimerkiksi jätekuilu oli hyvin näppärä, asumismukavuutta lisäävä tekijä. Autosta voisi päästä suoraan lämpimien tilojen kautta asuntoon, mikä voisi olla oikein hyvin mahdollista kerrostalossa."

(JKA 12.2.2006)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.