Kela maksoi viime vuonna yli 1,7 miljardia euroa mielenterveysperusteisia menoja.
Viime vuonna Kela maksoi yli 1,7 miljardia euroa etuuksia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. Etuuksien saajia oli näillä perusteilla yhteensä yli 934 000.
Kokonaisuudessaan Kela maksoi etuuksia 16,6 miljardia euroa. Tästä 3,2 miljardia euroa oli sairausperusteisia etuuksia.
– Yli kymmenesosa kaikista Kelan maksamista etuuksista, tai puolet terveysperusteisista etuuksista, maksetaan siis mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden tai neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. Osuus on suuri, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto tiedotteessa.
Maksettujen etuuksien kustannukset ovat kasvaneet yli 700 miljoonaa euroa vuodesta 2010. Etuuksien saajia näillä perusteilla oli viime vuonna lähes miljoona.
– Vaikka Kelan maksamat etuudet tuntuvat suurilta, OECD:n luvut antavat hyvän vertailukohdan. Jos yhdenkin syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle menetettyinä verotuloina ja työpanoksena arvioidaan kohoavan lähes miljoonaan euroon, mielenterveytensä kanssa kamppailevien vaikuttava tukeminen voi maksaa itsensä korkoineen takaisin, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Antti Veilahti tiedotteessa.
Lue myös: Kela maksaa nuorille aikuisille enemmän tukia kuin suomalaisille keskimäärin
Kusatannukset kasvaneet nuoremmissa ikäryhmissä
Kustannukset ovat kasvaneet etenkin nuoremmissa ikäryhmissä. Alle 16-vuotiailla kustannukset ovat inflaation huomioiden yli kolminkertaistuneet.
Nuorilla ja nuorilla aikuisilla eli 16–34-vuotiailla kustannukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Eläkeikäisillä eli yli 65-vuotiailla kustannukset ovat kasvaneet reilut 60 prosenttia ja 35–64-vuotiailla vain 16 prosenttia.