Keihäänheittäjä Tero Pitkämäellä on etunaan suomalaiselle urheilijalle harvinainen lahja. Hän nauttii tulla haastetuksi kovassa paikassa.
Pitkämäki, 22, antoi näytön kilpailijan hermoistaan viime viikon perjantaina Kultaisen liigan kilpailussa Oslon Bislettillä. Olympiavoittaja, Norjan Andreas Thorkildsen kiskaisi kolmannella kierroksella ennätyksensä 87,66, ja kotiyleisö ehti riemuita suosikkinsa voitosta. Pitkämäki kuittasi seuraavalla kierroksella 90,54 ja otti ykkössijan Thorkildsenin nenän edestä.
Pitkämäen asioita hoitava manageri Tero Heiskan on helppo kehua hyvää. -Terolla on aika ainutlaatuinen kyky. Hän osaa nauttia kovassa paikassa, Heiska sanoo.
Nautiskelu näkyy tuloksissa. Pitkämäki on voittanut kauden yhdeksästä kilpailustaan seitsemän. Hän on hävinnyt vain kauden aloituskisassaan Tshekin Ostravassa Venäjän Sergei Makaroville ja Roomassa Kultaisen liigan kilpailussa Viron Andrus Värnikille.
Olympiavoittaja Thorkildseniä vastaan kauden keskinäisten kohtaamisten saldo on Pitkämäelle 5-0.
"Kaikki niin kuin olla voi"
Pitkämäki vetäytyi Oslon-kilpailun jälkeen viimeistelemään MM-kisakuntoaan kotilakeuksille Etelä-Pohjanmaalle. Hän palaa julkisuuteen ensi viikon maanantaina, keihäskarsintaa edeltävänä päivänä.
Suomen ainoa MM-kultatoivo antoi tiistaina Seinäjoen urheilukentällä näytön vireestään. Pitkämäki osoitti heittoharjoituksissa, että kunto on ennallaan, kenties noussutkin.
- Kaikki on niin hyvin kuin olla ja voi. Tero teki kuulaennätyksensä päänyliheitossa, valmentaja Hannu Kangas kertoo.
Pitkämäellä on perjantaina edessään vielä yksi heittoharjoitus ennen MM-kilpailuja.
- Mitään suuria ei enää ole tehtävissä. Näyttää siltä, että olemme onnistuneet harjoittelun rytmittämisessä, Kangas ennakoi.
Ei pelkästään punttien kolistelua
Syksystä 1996 yhteistyötä tehneet Kangas ja hänen valmennettavansa ovat soveltaneet harjoitteluun kylmäpäistä harkintaa. Kaksikko on voimanpalvonnan sijasta malttanut välillä jättää levyt ja tangot nurkkaan.
Toisin kuin moni muu keihäänheittäjä, Pitkämäki on pitänyt huolen palauttavasta, pitkäkestoisesta harjoittelusta. Ennakkoluulottomuudestaan hän antoi näytön viime syksynä juostessaan kilpailukauden päätteeksi täyspitkän maratonin, 42 195 metriä. - Neljä ja puoli tuntia siinä meni. Maratoniin liittyi pieni vedonlyönti. Matka oli kiehtonut häntä ennestään.
Pitkämäen kynnystä lähteä pitkille juoksulenkeille madaltaa hänen monipuolinen yleisurheilutaustansa. Yleisurheilulajeista tutuiksi tulivat hypyt ja juoksut, maastohiihtoa hän harrasti kansallisella ja piiritasolla 16-vuotiaaksi saakka.
Kilpaura oli katkolla 2001
Pitkämäki ei ole lintsannut lihashuollosta. Tämän ansiosta hän on viime vuodet voinut keskittyä heittämiseen ilman alituisia loukkaantumisia.
Vakavampiakin hetkiä uralla on tullut eteen. Alle kaksikymppinen Pitkämäki heitti muutaman vuoden rikkonaisella kyynärpäällä, kunnes leikkaus korjasi tilanteen 2001.
- Kyynärpäästä oli 1997 lähtenyt luupala liikkeelle. Leikkauksessa kyynärpäähän siirrettiin luuta lonkasta. Se oli ainut keino juurruttaa kyynärpäähän luu takaisin.
- Oli 50-50-tilanne, tulisiko kädestä tarpeeksi elastinen ja hyvä heittokäsi, Kangas muistelee.
Pitkämäkeä vaivasi vielä 2002 olkapää, mutta se saatiin kuntoutettua ilman leikkausta. Vammakierre on siitä lähtien pysynyt kurissa.
- Rakentamamme systeemi on ollut Terolle luontainen tapa harjoitella. Ykkösasia on aina ollut terveys. Harjoitteet on tehty sen ehdoilla, valmentaja Kangas tiivistää.
Tero Pitkämäen kesäkauden kilpailut 2005:
9.6. Ostrava (gp-kisat) 83,19 (sijoitus 2.)
12.6. Tampere (eliitti) 83,26 (1.)
19.6. Gävle (E-cup) 85,90 (1.)
26.6. Kuortane (eliitti) 91,53 (1.)
1.7. Pariisi (Kultainen liiga) 85,95 (1.)
8.7. Rooma (KL) 84,87 (2.)
17.7. Pori (SM) 87,83 (1.)
25.7. Helsinki (gp) 85,66 (1.)
29.7. Oslo (KL) 90,54 (1.)
Seitsemän voittoa, kaksi kakkostilaa. Kauden yhdeksän kilpailun keskiarvo 86,53 metriä.
Keihään maailman kärki kaudella 2005:
91,53 Tero Pitkämäki Suomi
90,33 Sergei Makarov Venäjä
87,66 Andreas Thorkildsen Norja
87,65 Breaux Greer USA
87,19 Andrus Värnik Viro
84,41 Scott Russell USA (x)
84,24 Aleksandr Ivanov Venäjä
84,12 Jarkko Koski-Vähälä Suomi (x)
84,06 Guillermo Martinez Kuuba
83,79 Aki Parviainen Suomi
(x) Ei osallistu MM-kilpailuihin
MM-kisojen voittotulokset nykyisellä keihäsmallilla:
Stuttgart 1993: Jan Zelezny Tshekki 85,98
Göteborg 1995: Zelezny 89,58
Ateena 1997: Marius Corbett Etelä-Afrikka 88,40
Sevilla 1999: Aki Parviainen Suomi 89,52
Edmonton 2001: Zelezny 92,80
Pariisi 2003: Sergei Makarov Venäjä 85,44
Maailmanennätys: 98,48 Jan Zelezny Tshekki 25.5. 1996 Jena
(MTV3-STT)