Kaupungin vuokra-asunnot harvinaistuvaa herkkua

Kokeilulla on haluttu saada vuokra-asukkaat viihtymään paremmin asunnoissaan ja huolehtimaan niiden kunnosta. Monet asukkaat ovatkin kotiutuneet paremmin asuinalueelleen, oppineet tuntemaan kiinteistöyhtiönsä ja naapurinsa.

Helsingin kantakaupungin, Kumpulan, Pohjois-Haagan, Siilitien, Pihlajiston ja Vuosaaren kiinteistöyhtiöt osallistuivat vapaaehtoiseen kokeiluun alueillaan. Kaupungilla on kaikkiaan 22 kiinteistöyhtiötä.

Osastopäällikkö Mikko Luukkonen kaupungin kiinteistövirastosta lupaa, että kokeilun aikana tiivistynyttä yhteistyötä kiinteistöviraston asuntoasiainosaston ja kiinteistöyhtiöiden välillä lujitetaan jatkossa entisestään.

Jaon tasapuolisuudessa hiukan huomautettavaa

Jotkut kokeiluyhtiöt ovat saaneet asuntolautakunnalta pyyhkeitä siitä, että ne eivät ole ottaneet asumaan eräiden maahanmuuttajaryhmien asunnonhakijoita samassa suhteessa kuin yleisessä valinnassa on tehty.

Oman etnisen ryhmämme romaneiden edustajiakaan ei ole kohdeltu kokeilussa täysin tasapuolisesti. Toisaalta jotkut kiinteistöyhtiöt taas ovat valinneet enemmänkin maahanmuuttajia kuin yleisessä valinnassa.

-Kun hyvät ja huonot puolet ynnätään, kiinteistöyhtiöt ovat olleet tasavahvoja. Raskainta asunnonjako on ollut Vuosaaressa, jossa asukkaat vaihtuvat nopeimmin ja jonne on hyvin paljon hakijoita. Yhtiön on vaikea toteuttaa myönteisiä tavoitteita, jos se joutuu toimimaan kovan paineen alaisena, Luukkonen ymmärtää.

Vuosaareen on haettu ylivoimaisesti eniten, sillä sinne on myös parhaat mahdollisuudet päästä. Vuosaaressa on vapautunut 700-900 asuntoa vuodessa, kun Helsingin kantakaupungissa niitä vapautuu noin 90.

-Kantakaupunkiin ei juuri enää valmistu asuntoja. Viimeksi valmistui Lauttasaareen yksi talo, jonne oli aivan valtavasti hakijoita. Vuosaareen valmistui taloja vielä kokeilun alkuvaiheessa.

Alueella asuu melko paljon somalialaisia, sillä heitä saapui Suomeen pakolaisina juuri, kun Vuosaaren asuntorakentaminen alkoi. Vuosaaressa asuu melko paljon muitakin afrikkalaistaustaisia maahanmuuttajia, sillä he hakeutuvat mielellään omiensa pariin.

Vuokra-asuntoja hakee 12 000 vuodessa

Kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiainosasto saa vuosittain noin 12 000 asuntohakemusta. Osastossa on 37 työntekijää, joista 16 hoitaa päätoimisesti asuntojen jakoa.

-Eniten heitä työllistävät puhelut ja asiakkaiden käynnit. Asiakkaat käyvät meillä kyselemässä, miltä heidän asunnonsaantitilanteensa näyttää.

Asiakkaille on pakko kertoa, että asunnonsaanti on vaikeutunut huomattavasti. Kaupungin oma asuntotuotanto on laskenut viidesosaan viiden vuoden takaisesta. Vapautuvien asuntojen määrä on pudonnut samalla noin kymmenesosan. Näin kaupungin vuokra-asunnoista on tullut usein elinikäisiä koteja asukkailleen.

-Kun kerran on kaupungin asunnon saanut -kuten minkä tahansa aravavuokra-asunnon- aravakelpoisuutta ei enää tarkisteta, Luukkonen sanoo. Hän myöntää, että asiasta keskustellaan kiivaaseenkin sävyyn "noin kymmenen vuoden välein".

Asiaa on viimeksi tutkittu parikymmentä vuotta sitten. Silloisen selvityksen mukaan kaupungin vuokra-asunnoissa asui vain prosentin verran niitä, jotka olivat vaurastuneet huomattavasti yli valtioneuvoston asettamien tulorajojen.