Kasvokuvia vanhentava FaceApp ei ole Venäjän salajuoni, mutta siinä piilee uhkia – "Tuskin kukaan olisi iloinen, jos antaa kuvansa sovellukselle ja sitten se on votkamainoksessa"

Tuottiko vanhentamisfiltteri todenmukaisen tuloksen? Testasimme ominaisuutta kahdeksan henkilön kuvilla 0:48
Video: Tuottaako vanhentamisfiltteri todenmukaisen tuloksen?

Ihmisen kasvokuvia vanhentava mobiilisovellus FaceApp on jälleen noussut puhelinkäyttäjien suosioon muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen.

Venäläissovellus muokkaa kuvissa olevia kasvoja tekoälyn avulla. Sovellus on nostattanut huolta kuvien muista mahdollisista käyttötarkoituksista.

– FaceAppin kohdalla puhetta on ollut siitä, että nyt Venäjän valtio kerää kasvotietokantaa. En pelkää tätä lainkaan, tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoo.

Sen sijaan STT:n haastattelemat tietoturva-asiantuntijat muistuttavat, että käyttäjien sovelluksen pilvipalveluun lataamat kuvat voivat päätyä monenmoisiin käyttötarkoituksiin.

– Käyttöehdot ovat sovelluksessa sellaiset, että siinä menettää oikeutensa lataamiinsa kuviin. Pitää tiedostaa, että se ladattu kuva saattaa muissa yhteyksissä tulla myöhemmin vastaan, sanoo tietoturva-asiantuntija Samu Turunen liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kyberturvallisuuskeskuksesta.

F-Securen Hyppönen kertoo yleisellä tasolla, että kuvia voidaan hyödyntää esimerkiksi mainonnassa.

– Meistä tuskin kukaan olisi iloinen, jos antaa kuvansa sovellukselle ja sitten se on votkamainoksessa, Hyppönen sanoo.

Vaihtokauppaa kasvokuvadatalla

Asiantuntijoiden mukaan FaceAppin ja lukuisten muiden ilmaissovellusten liiketoimintalogiikka on samanlainen: rahan sijaan liikkuvat käyttäjätiedot. Esimerkiksi tekoälyn kehityksessä käyttäjädataa tarvitaan runsain mitoin.

– Jos haluat opettaa kasvojentunnistusjärjestelmän oppimaan kasvojen muuttumista, on ilmeistä, että kasvojen kuvia tarvitaan, Hyppönen sanoo.

Tietoturva-asiantuntijoiden mukaan kuluttajan pitäisi lukea sovelluksen käyttäjäehdot, ovatpa ne kuinka uuvuttavan pitkiä tahansa.

Traficomin Turunen kehottaa myös miettimään, kuinka laajasti käyttäjä haluaa sovelluksien pääsevän puhelimen tietoihin.

– Jos kyseessä on esimerkiksi Pokemon Go -sovellus, niin on ymmärrettävää, että se tarvitsee paikkatietoja toimiakseen. Mutta en ymmärrä, jos taskulamppusovelluksen pitää päästä osoitekirjaan ja kuviin.

Lue myös:

    Uusimmat