Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mukaan Ranskan pyyntö ottaa käyttöön EU:n turvatakuut testaa keskeistä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjausta.
Kanervan mukaan olisi tuntunut luontevalta, että Ranska olisi kääntynyt ensisijaisesti Naton puoleen tai vedonnut Lissabonin sopimuksessa olevaan EU:n yhteisvastuulausekkeeseen, joka on tarkoitettu sovellettavaksi terrori-iskun toteutuessa.
– Ei käytetty Natoa eikä yhteisvastuulauseketta vaan avunantolauseketta, joka on toisentyyppinen. Se poikkeaa sillä tavalla aiemmista, että sitä ei tarvitse erikseen aktivoida. Jos joku jäsenmaa pyytää, niin se suoraan sitoo kahdenvälisesti unionimaita, Kanerva toteaa.
Kanervan mukaan Suomen apu Ranskalle voisi toteutuessaan tarkoittaa erilaista viranomais- ja poliisipuolen yhteistyötä. Suoraa sotilaallista apua Suomi ei voi Kanervan mukaan antaa.
– Meillä on hyvin tarkat säädökset siitä, että Suomi voi olla vain rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa ulkomailla, muuten Suomen puolustusvoimia voidaan käyttää vain Suomen puolustamiseen, Kanerva toteaa.
Suomen kansainvälisen toiminnan lainsäädäntöä ollaan katsomassa läpi, mutta Kanervan mukaan asia on vasta hahmotteluvaiheessa, eikä siihen ole tulossa äkillisiä muutoksia.