Kaksi erilaista asuntomessualuetta: Keravan Jaakkola vuodelta 1974 ja Heinolan Tähtiniemi vuodelta 2004

Heinolan asuntomessuille rakennettiin kaikkiaan 25 omakotitaloa, joista 8 on omarantaisella tontilla. Niiden lisäksi tehtiin kaksi rivitalokohdetta, joissa yhteensä 15 asuntoa sekä kaksi paritalokohdetta.

Joka Kodin Asuntomarkkinat seurasi muutamaa kohdetta jo rakentamisen aikana. Ensimmäisen kerran kävimme tulevalla asuntomessualueella yli vuosi sitten.

Valmiilla alueella saattoi sitten todeta, kuinka hyvin oli tuotu esille erilaisten rakennusmateriaalien monipuolisuus. Taloihin oli käytetty niin harkkoa, tiiltä, kiveä kuin siporeksiakin - mutta eniten kuitenkin puuta. Noin 70% taloista on erilaisin menetelmin toteutettuja puutaloja. Esillä oli esimerkiksi massiivihirttä, erilaisia talopaketti- ja elementtiratkaisuja sekä joka sijoittuu niin sanottuun tekoniemeen rakennettu, puupalkkipilarimenetelmällä tehty paritalo.

Tässä puupilaripalkkimenetelmällä rakennetussa talossa ideana oli jättää katon kantavat rakenteet näkyviin. Varsinainen sisäkattoverhous on kantavien kattorakenteiden päällä ja lämmöneristeet sen yläpuolella, tuuletusraot ja tietysti vesikate suojaamassa taloa säärasituksilta.

Ekovilla-Woodfocus puolestaan oli hyvä esimerkki siitä miten puuta voidaan käyttää sisustamisessakin eri muodoissa ja tässä avoimella puurakentamisjärjestelmällä toteutetussa kohteessa runkorakenteet on tehty puusta. Nehän voidaan tämän järjestelmän idean mukaisesti tehdä työmaalla pitkästä tavarasta paikanpäällä tai muualla esivalmistetuista osista.

Yleensä asuntomessuja markkinoidaan sisustusmessuiksi. Nyt oli yhdessä kohteessa kuitenkin tahallisesti jätetty katto-, seinä- ja lattiarakenteet näkyviin, jotta messuvieraat pääsivät tutustumaan rakennettuun taloon sananmukaisesti pintaa syvemmältä.

Yleishuomiona voi myös todeta, että arkkitehdit olivat hienosti hyödyntäneet alueen upeat rantanäkymät. Ikkunat olivat isoja ja sijoiteltu oikein sekä valon että näkymien suhteen. Nykytekniikallahan tämä on mahdollista lämmitystaloudesta tinkimättä, sillä ikkunoiden eristysarvot ovat aivan toista luokkaa kuin vain kymmenen, viisitoista vuotta sitten.

Entä esteettömyys?

Esteettömyydestä on puhuttu viimevuosina paljon. Ajatushan ei suinkaan tarkoita vain liikuntarajoitteisten elämän helpottamista vaan sen toteuttamisesta on välitöntä hyötyä joka ainoalle asukkaalle ikään, kuntoon tai sukupuoleen katsomatta. Heinolassa esteettömyys on jo osattu ottaa huomioon aika hyvin; muutamassa kohteessa suorastaan mallikkaasti.

Esimerkiksi ammattioppilaitoksen oppilastyönä rakentamassa talossa ei ole yhtään rappusta eikä kynnystä, vaan ne on korvattu pienillä luiskilla. Oviaukot ovat normaalia leveämpiä ja seinälevytyksessä ollaan käytetty vaneria. Miksikö se on hyvä? Siksi, että mahdolliset apuvälineet tiukasti kiinnitettyä tiukasti seinään. Jokainen miettiköön kohdallaan, kuinka paljon tällaisesta seinästä olisi iloa muissakin ratkaisuissa.

Alueelta löytyi hyvä esimerkki talosta, jossa voidaan asua koko ikä vauvasta vaariin. Sinne oli asennettu konehuoneeton hissi, jolla kulku yläkertaan sujuu vaivattomasti. Valoisa ja vähän tilaa vievä ratkaisu - eikä edes kohtuuttoman kallis.

Mutta totuttuun tapaan löytyi myös vastakkaisia esimerkkejä. Kadun toisella puolella oli talo, jossa ulko-ovesta sisään astuessa vastaan tulee portaat - ja portaiden yläpäässä sijaitsee talon keittiö...

Esteettömyyttä on tavallaan myös toiminnallisuus. Heinolan kaupungin vuokra-asunnoissa on puolestaan niin sanottu tossuyhteys. Perheasunnon parina on erillinen pienempi asunto , jossa voi asustella joko nuoriso tai isovanhemmat. Ulko-ovet ovat vastakkain ja katos yhdistää asunnot toisiinsa. Huoneiden väljän mitoituksen ansiosta kaksi sukupolvea voi siis asua saman katon alla.

Ajoväylät ja pihakadut tuntuivat aika ahtailta. Ajo pihalta kadulle vaatii tarkkuutta ja vaikka raiteilla onkin levennyksiä ohituspaikoiksi, todellisuudessa ne varmaan tulevat toimimaan vieraiden autopaikkoina. Voisi myös ennakoida, että talvella peruuttaminen tallista kadulle tulee olemaan hankalaa.

Ensi vuonna Oulussa - ja kuinkas tänään Keravalla?

Ensi vuonna asuntomessut pidetään meren rannalla, Oulussa. Lopuksi on ehkä hauska vilkaista myös messualuetta kolmen vuosikymmenen takaa - Keravan Jaakkolaa, jossa juuri juhlittiin näitä pyöreitä vuosia.

"Ääärettömän turvallinen ja alkuajoista lähtien hyvin yhteisöllinen asuinalue," vanhat asukkaat todistavat yhdestä suusta.

Vihreyttä on tietysti tullut lisää, on tehty joitakin pienempiä ja hiukan isompiakin muutoksia: yksikerroksisia taloja on muutettu puolitoistakerroksisiksi ja tasakattoja on muutettu harjamuotoon. Verhouksia on uusittu ja räystäättömiin kattoihin lisätty räystäät. Peruskorjausten yhteydessä on lisätty eristeitä.

Jaakkola oli lapsiystävällinen alue alusta pitäen ja sellaisena se on pysynyt. Koulut ja päiväkoti ovat lähellä eikä läpikulkuliikennettä ole.

(JKA 5.9.2004)

Lue myös:

    Uusimmat