Pommi-isku ravintolaan, suomalaisnaisia ammutaan taksiin, autopommeja ja siviilien teloituksia. Uutisia katsellessa Afganistan ja etenkin pääkaupunki Kabul näyttää maanpäälliseltä helvetiltä.
Kabulissa Punaisessa ristissä työskentelevä Miia Pöllänen haluaa kuitenkin ravistella stereotypioita.
– Tämä on ihan normaali kaupunki, ihmiset menevät töihin autolla, polkupyörillä, busseilla, koululaiset kävelevät reput selässä kadulla, kauppoja avataan, Pöllänen kertoo Kabulista.
SPR:n katastrofiavun delegaattina Punaisessa ristissä työskentelevä Pöllänen, muistuttaa myös ettei Punaisen Ristinkään tai paikallisen Afganistanin Punaisen Puolikuunkaan työ ole jatkuvaa räjähdysten uhrien paikkaamista.
– Ei todellakaan. Meilläkin kyse on hyvin pitkälti perusterveydenhuollosta. Yritän sanoa ihmisille Suomessa, ettei elämä ole elokuvaa. Toimistopäivät ovat ihan tavallisia, tietokoneella töitä, vastataan sähköposteihin, hoidetaan yhteyksiä lahjoittajiin. Hyvin normaalia toimistoelämää. Ja sääkin on tällä hetkellä yhtä kuuma kuin Helsingissä, Pöllänen naurahtaa.
Kabulin turvallisuustilanne on kuitenkin niin arka, että Pöllänen kuljetetaan kotoaan työtovereidensa tapaan työpaikalleen.
– Kun tulin tänne viime vuoden lopussa, meillä oli vapaampaa. Saatiin käydä kaupunginosassamme kaupassa ja ravintolassa syömässä. Kun libanonilaisravintolaisku tapahtui, niin sen jälkeen saatiin vain käydä kaupassa, ja sitten kun ruotsalainen toimittaja valitettavasti tapettiin, niin sen jälkeen ei saatu käydä edes kaupassa, koska se sattui ihan tässä meidän alueella, Pöllänen taustoittaa.
Pöllänen toivoisikin, että pääsisi kuvaamaan suomalaisystävilleen paikallista katuelämää.
Tämäkin on turvatoimien vuoksi kiellettyä.