Kaarle-palkinto Sakari Issakaiselle

Palkinto myönnettiin Issakaisen romaanista Espalmador ja se jaettiin tänään 32. kerran Helsingissä. Samassa tilaisuudessa kukitettiin Suomen Kulttuurirahastosta palkittavat Gummeruksen kirjailijat Outi Alm ja Timo Teräsahjo sekä suomentaja Marja Haapio.

Sakari Issakainen on syntynyt vuonna 1938 Heinävedellä, missä hän toimi pitkään kansakoulunopettajana ja kanttori-urkurina. Nykyisin hän asuu Helsingissä ja on päätoiminen kirjailija.

Issakainen ammentaa kerrontaansa vaikutteita musiikista, jonka muotoja hän jäljittelee myös rakenteen sommittelussa. Hänen teoksissaan miehet kilvoittelevat kiihkeästi taiteellisissa pyrkimyksissä ja naisten saavuttamisessa. Lennokkaat pohdinnat nousevat realistisen kuvauksen pohjalta.

Palkintoromaanissaan Issakainen kertoo, että läntisellä Välimerellä sijaitsee pikkuinen Isla Espalmador, Palmusaari. Se on niin pieni, ettei sitä erota tavalliselta kartalta. Se on myös Jeren ja hänen nuoruudenihastuksensa unelmien salattu saari, jonne he aikovat purjehtia joskus. Unelma ei toteudu koskaan, mutta Espalmador säilyttää lumouksensa halki vuosikymmenten.

Menneisyys herää uudelleen eloon, kun Jere tapaa Helsingin Kalliossa vanhan seminaaritoverinsa Tatun ja molempien entisen opettajan, jota he kutsuvat Humiksi. Humin kylpyhuoneremonttia tehdessään Jere ja Tatu kohtaavat monia menneisyyden haamuja. Myös Espalmador herää henkiin odottamattomalla tavalla.

Sakari Issakaisen teokset:

Paratiisissa ei soi Paganini, 1987 Vesimiehen fuuga, 1989 Jos nimeltä kutsut, 1990 Valaskalan unta, 1991 Lasikuitumies, 1994 Giovannin poika, 1996 Sitkeä rakastaja, 1998 Espalmador, 2001

Palkinnot ja ehdokkuudet

J.H. Erkon palkinto vuoden parhaasta esikoisteoksesta 1988 Finlandia-palkinnon ehdokas 1988 ja 2001 Valtion kirjallisuuspalkinto romaanista Jos nimeltä kutsut 1991 Gummeruksen Kaarlen päivän palkinto 1992 Runeberg-palkinnon ehdokkaana 1998 Savonia-palkinnon ehdokkaana kolme kertaa

(MTV3)