JSN:n puheenjohtaja: Hazardin sanavalinnat menivät överiksi

- Itse kolumnin mediakritiikkiä me emme moiti. Langettavan päätöksen perusteena ovat jotkin sellaiset sanonnat, joilla Hazard viittasi Halmeen ulkonäköön ja ennen kaikkea kohta jossa annettiin ymmärtää, että kuolema oli toivottu, Uimonen summaa.

Halme-kolumni poiki julkisen sanan neuvostoon poikkeuksellisen valitussuman. Valituksia tehtiin yhteensä 108 kappaletta, ja yhden niistä jätti Halmeen äiti.

- Tämä asia kuumensi tunteita. Tony Halme oli senkaltainen persoona, joka sai ihmiset liikkeelle. Ehkä voi sanoa myös niin, että kyllä kolumnissa oli ainekset tunteiden kuumenemiseen.

Uimosen mukaan oma osuutensa valitusten huikeassa määrässä oli sillä, että valituksia on helppo saada suureen jakeluun.

- Nykymaailmassa, jos joku asia saa ihmiset liikkeelle, on helppo tehdä kanteluja siten, että niitä internetissä monistetaan ja saadaan sillä tavoin kansanliike aikaan. Ja tätä voisi sanoa minikansanliikkeeksi. Tämä oli ennätys julkisen sanan neuvoston historiassa.

Uimonen kertoo, että JSN kävi päätöstä varten läpi rinnasteisia tapauksia neuvoston historian ajalta. Uimosen mukaan tapauksia on ”hirvittävän paljon” ja niistä oli annettu vuoroin vapauttavia, vuoroin langettavia päätöksiä. Hazardin tapauksessa päätös nojasi siihen, että journalistin ohjeiden mukaan olisi ollut vaikea päätyä vapauttavaan rangaistukseen.

- Tämä on mielestäni erittäin merkittävä päätös. Tässä ei ole kyse ainoastaan siitä, miten kuolleita käsitellään, vaan siitä, mikä on ihmisen ihmisarvo. Journalistin ohjeissa selvästi todetaan, että ihmisarvoa on kunnioitettava.

Julkisen sanan neuvosto ei siis tuominnut Hazardin esittämää mediakritiikkiä. Uimonen kuvaa kuitenkin Hazardin tapaa harrastaa tätä kritiikkiä "ainutlaatuiseksi". Lukijoille kolumnin tulkitseminen olikin liian vaikeaa, Uimonen toteaa.

- Sitä kuvaa mielestäni se, että Kaarina Hazard joutui sitä selittämään jälkikäteen. Hän myös antoi julkisen sanan neuvostolle oman selitysoppaan, millä tavalla kolumnia piti lukea. Lukijallahan ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin lukea kolumni sellaisena kuin se on lehteen präntätty. Ei ole tapana laittaa lukuohjetta, lukijat lukevat sen niin kuin lukevat ja reagoivat niin kuin reagoivat.

- Mediakritiikkiä sisältävän kolumnin sanavalinnat olivat ne, jotka menivät överiksi, Uimonen korostaa.

Katso Aaro Kajasteen juttu

Lue myös: