Kun Steve Jobs oli 17-vuotias, sananlasku Elä jokainen päivä kuin se olisi viimeisesi teki häneen vaikutuksen, Applen entinen johtaja toteaa yhdessä harvoista julkisista puheissaan kesäkuussa 2005.
Viimeiset 33 vuotta Jobs on joka aamu herätessään katsonut peiliin ja kysynyt itseltään: jos tänään olisi elämäni viimeinen päivä, haluaisinko todella tehdä sitä, mitä olen aikeissa tehdä?"
- Jos vastaus on ollut liian useana aamuna "en" tiedän, että on aika tehdä jotain muuta, Jobs totesi puheessaan Stanfordin valmistuville opiskelijoille.
Tieto kuolevaisuudesta on auttanut Jobsia tekemään isoja päätöksiä elämässään
- Kaikki ulkoiset odotukset, pelko, häpeä, epäonnistumisen pelko häviävät kuoleman edessä. Jäljelle jää vain se, joka on todella tärkeää.
Kun Jobs kuuli vuonna 2004, että hän sairastaa haimasyöpää, lääkäri kertoi hänelle, ettei hän elä kuutta kuukautta kauempaa.
- Lääkäri lähetti minut kotiin "selvittelemään asiat", joka lääkärien kielellä tarkoittaa, että valmistaudu kuolemaan.
Kun Jobsilta otettiin näytepala samana iltana, lääkärit alkoivat itkeä. Oli selvinnyt, että Jobs olikin sairastunut hyvin harvinaislaatuiseen haimasyöpään, jota voitiin hoitaa leikkauksella.
- Kukaan ei halua kuolla. Jopa ihmiset, jotka haluavat taivaaseen, eivät halua päästä sinne kuolemalla. Kuitenkin kuolema on ainoa asia joka yhdistää kaikki. Kukaan ei ole paennut kuolemaa.
- Kuolema on kenties Elämän paras keksintö. Se on Elämän muutosvoima. Se pyyhkii pois vanhan tehdäkseen tilaa uudelle. Juuri nyt se uutuus olet sinä, mutta ei mene kovinkaan kauaa, kun sinusta tulee menneisyyttä ja sinut pyyhitään pois. Anteeksi dramaattisuus, mutta se on totta.
- Aikasi on rajattua, joten älä tuhlaa sitä elämällä jonkun muun elämää. Älä anna muiden ihmisten mielipiteiden peittää sinun omaa sisäistä ääntäsi. Ja tärkeimpänä: Ole rohkea ja seuraa sydäntäsi ja vaistojasi - ne tietävät jo, millaiseksi sinä todella haluat tulla. Kaikki muu on toissijaista.
Stay Hungry. Stay Foolish - Pysy nälkäisenä. Pysy typeränä - Tunnuslause, jonka Jobs poimi 1970-luvun puolessa välissä, ja jota hän aina toivotti itselleen.