Herhiläinen leviää vuosi vuodelta Suomessa. Herhiläinen on selvästi isompi kuin tavallisemmat ampiaislajit ja lentää voimakkaasti pöristen.
Onko luvassa kauhua ja kivuliaita pistoja?
-Ei herhiläisestä tarvitse huolestua, paitsi jos menee sorkkimaan pesää. Moni sanoo, että herhiläiset eivät edes pistä yhtä kärkkäästi kuin ampiaiset, sanoo dosentti Ilkka Teräs Helsingin yliopistosta.
Herhiläisen myrkky on samankaltaista kuin ampiaisella, ja sitä on suunnilleen yhtä paljon. Herhiläisellä on tosin pitempi piikki, joka tuikkaa myrkyn syvemmälle.
-Ainakin viime vuoteen saakka herhiläiset runsastuivat meillä joka vuosi. Viime kesä alkoi kuitenkin kylmänä ja sateisena, eikä loppukesästä pahemmin näkynyt mitään ampiaisia.
Tänä kesänä selviää, miten viime vuosi vaikutti herhiläisiin. Kylmyys on erityisen haitallista, sillä herhiläisten kehitys kestää muutaman viikon kauemmin kuin pienemmillä ampiaisilla.
Yleinen laji katosi
Herhiläinen oli yleinen eteläisessä Suomessa 1930-luvulla. 1940-luvulla laji alkoi taantua ja katosi 1960-luvulla. Katoamisen syynä pidetään 1960-luvun kylmiä kesiä.
Pitkän tauon jälkeen ensimmäinen varma havainto tehtiin kesällä 1992 Hangossa Russarön linnakesaarella.
1990-luvun puolivälistä alkaen herhiläisiä on pesinyt kaakkoisrajalla. Siellä laji on runsaimmillaan. Nyt pesiä on säännöllisesti myös ainakin Savossa, Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Tutkijoille kelpaa apu herhiläiskannan kartoittamisessa.
-Havainnoista kannattaa ilmoittaa Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituuttiin. Ja mieluiten valokuvan kanssa, dosentti Teräs neuvoo.
Pesä on varmin merkki paikkakunnalla pysyvästi asuvista herhiläisistä. Pesässä on usein piippumaisia ulokkeita, ja se on isompi kuin ampiaispesä, helposti koripallon kokoinen. Rakennelma voi olla myös epämääräisen muotoinen vaikka puunkolossa tai rakennuksen nurkassa.
Pesän kulkuaukosta mahtuu useita asukkaita kerralla, ampiaispesissä aukko on yleensä yhden mentävä.
(MTV3-STT)