Syyriassa jihadistiryhmä Hayat Tahrir al-Shamin johtama koalitio on ottanut suurimman osan Aleppon suurkaupungista hallintaansa, Syyrian sotaa seuraava Syrian Observatory for Human Rights -järjestö kertoo uutistoimisto AFP:lle.
Jihadistiryhmien taistelijat pääsivät tunkeutumaan Aleppon länsiosiin perjantaina ja vaikuttavat ottaneen suuren osan kaupungista haltuunsa ilman suurempaa vastarintaa. Syrian Observatory for Human Rightsin johtaja Rami Abdul Rahman kertoi aiemmin, että kaupungissa ei käyty taisteluita hallituksen joukkojen vetäytyessä.
Järjestön mukaan jihadistit ovat vallanneet ilman vastarintaa myös Aleppon siviililentokentän sekä lukuisia kaupunkeja Haman ja Idlibin maakunnissa.
Syyrian hallitusta tukeva Venäjä teki lauantain vastaisen yön aikana kaupungissa ilmaiskuja ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016.
Syyrian armeija myöntää kapinallisten tunkeutuneen suureen osaan Aleppoa. Armeijan mukaan kymmeniä sen sotilaita olisi kuollut ja useita haavoittunut taisteluissa.
CNN: Vain koillisosat hallituksella
Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN vahvistaa paikalta julkaistun kuvamateriaalin paikannusmenetelmillä, että kapinalliset ovat ottaneet haltuun monia alueita Aleppossa. CNN:n mukaan ainoastaan Aleppon koillisosan naapurustot näyttävät enää olevan hallituksen joukkojen ja heitä tukevien iranilaistaistelijoiden hallussa.
CNN:n mukaan lisäksi Aleppon kurdinaapurustoja hallinneet kurditaistelijat näyttävät laajentaneen hallitsemiaan alueita. Kurdien YPG-joukot ovat sotineet Syyriassa jihadisteja vastaan muun muassa Yhdysvaltain tuella, mutta YPG-taistelijat ovat toisaalta Turkin vihollisia.
Syyriassa on käyty tällä viikolla kiivaimpia taisteluita neljään vuoteen. Jihadistiryhmät ja niiden kanssa liittoutuneet Turkin tukemat ryhmät ovat käyneet laajaan hyökkäykseen hallituksen joukkoja vastaan Aleppon ympäristössä. Perjantaihin mennessä koalitio oli ottanut haltuunsa yli 50 kylää ja kaupunkia, vaikka hallituksen joukoilla on tukenaan venäläishävittäjiä.
Syrian Observatory for Human Rights kertoi tänään, että viime päivien taisteluissa on kuollut yhteensä yli 300 ihmistä. Valtaosa uhreista on ollut taistelijoita, mutta lisäksi noin 30 siviiliä on saanut surmansa.
Kotisivullaan julkaistussa tiedotteessa Britanniasta käsin toimiva tarkkailijajärjestö kertoo, että siviiliuhreista yli 20 on kertynyt Venäjän tekemistä ilmaiskuista. Järjestö kerää tietoa sodan käänteistä laajalta paikallisten syyrialaisten lähteiden verkostoltaan.
YK kertoi torstaina, että kolmen päivän sisään yli 14 000 ihmistä oli joutunut jättämään kotinsa paetakseen taisteluja.
Koalitio yllätti hallituksen joukot
Tuoreet taistelut Syyriassa osuvat herkkään hetkeen Lähi-idässä, sillä Syyrian naapurimaassa Libanonissa astui tällä viikolla voimaan aselepo Hizbollahin ja Israelin välillä. Hizbollah tukee Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallintoa. Israel puolestaan tekee säännöllisesti iskuja Syyriassa toimivia Iranin tukemia joukkoja vastaan.
Syyrian sisällissodassa taistelujen intensiteetti on vuoden 2020 jälkeen ollut varsin rauhallinen. Turkin ja Venäjän välittämä tulitauko Idlibissä maan luoteiskulmassa on enimmäkseen pitänyt.
Idlibiä pitää niin ikään hallussaan Hayat Tahrir al-Shamin johtama koalitio, joka on perustanut alueelle oman hallintonsa. Jihadistit ovat liitossa Turkin tukemien kapinallisryhmien kanssa, ja niille presidentti Assadin hallinto on yhteinen vihollinen.
Hallintoa vastustavat ryhmät kävivät aiemmin tällä viikolla yllätyshyökkäykseen Aleppon ympäristössä ja ampuivat tykistötulta kaupunkiin. Syrian Observatory for Human Rightsin mukaan hyökkäys näytti tulleen hallinnon joukoille täytenä yllätyksenä.
Kapinalliset katkaisivat torstaina myös Aleppon ja pääkaupunki Damaskoksen välisen maantien.
Asiantuntijoiden mukaan Turkki vaikuttaa näyttäneen tukemilleen ryhmille vihreää valoa yllätyshyökkäyksen tekemiseen.
Yli puoli miljoonaa uhria
Syyrian sisällissota sai alkunsa arabikevään aikana vuonna 2011, kun presidentti Assadin hallinto yritti tukahduttaa väkivalloin demokratiaa vaatineet mielenosoitukset. Sota muotoutui vuosien mittaan monimutkaiseksi konfliktiksi, joka veti mukaansa useita ulkovaltoja ja jihadistiryhmiä.
Assadin hallinnon tärkeitä tukijoita ovat Iran ja Venäjä. Kapinallisryhmiä puolestaan ovat olleet tukemassa muun muassa Turkki ja Yhdysvallat. Hallintoa vastustavien kapinallisten joukossa on monenkirjavia ryhmiä, muun muassa islamisteja, demokratiaa ajavia ryhmittymiä sekä kurdeja.
Venäjä tuli mukaan sotaan vuonna 2015, jolloin hallinto kontrolloi vain pientä osaa Syyriasta. Venäjän tuella Assadin hallinto sai suuren osan maasta takaisin hallintaansa. Merkittäviä osia Syyriasta on kuitenkin edelleen kapinallisryhmien hallussa.
Sodan vuoksi on 13 vuoden aikana saanut surmansa yli 500 000 ihmistä. Lisäksi miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan, ja taistelut ovat tuhonneet merkittävän osan Syyrian infrastruktuurista.
Juttu päivitetty kauttaaltaan kello 18.23.
"Putinilla ei joukkoja Assadin pelastamiseksi"
Ukrainan entinen ulkoministeri Dmytro Kuleba kommentoi viestipalvelu X:ssä, että kapinallisten eteneminen Aleppossa on "lupaavaa" ja kielii Venäjän presidentti Vladimir Putinin heikkoudesta maassa.
– Putinin armeijan Ukrainassa kokeman hävityksen jälkeen hänellä ei todennäköisesti ole annettavaksi tarpeeksi joukkoja Assadin pelastamiseksi, Kuleba sanoo.
Kuleban mukaan Venäjän tuella käydyt Aleppon tuhoisat taistelut vuonna 2016 olivat esisoittoa Ukrainassa vuonna 2022 nähdyille Butshan, Mariupolin ja Bahmutin tuhoille.
– Juuri Syyriassa Venäjän pilotit oppivat tuhoamaan ukrainalaisia kaupunkeja. Maailman epäonnistuminen Putinin ja Assadin vastustamisessa tuolloin avasi oven Putinille hyökätä Ukrainaan, Kuleba sanoo.
Kuleban mukaan sekä vuoden 2016 tuhot Syyriassa että vuoden 2022 tuhot Ukrainassa olisi voitu välttää, jos "demokratiat olisivat taistelleet tyranneja vastaan".