NHL-maalivahti Jani Hurme, 28, toipuu parhaillaan baltimorelaisessa sairaalassa viime perjantaina tehdystä monta tuntia kestäneestä leikkauksesta. Selkärangasta aikaisemmin havaitusta kudosmassasta otettiin koepala.
Hurmeen tilanteesta kertonut pelaaja-agentti Petteri Lehto ei halua lähteä spekuloimaan sairauden laadusta, mutta myöntää, että tilanne pahimmillaan on hyvin vakava.
- Tuloksia odotetaan ilmeisesti torstaihin mennessä, ja saamme silloin tietää mistä oikein on kysymys. Koepala tutkitaan, ja saamme tietää jos kyseessä on hyvä- vai pahalaatuinen kudosmassa tai kasvain. - Puhumme syövästä, jos tulokset ovat Janin kannalta negatiiviset, Lehto kertoo.
Lehdon mukaan kudosmassa ei ole, niin kuin hän ilmaisi asian, "yhdessä kasassa, vaan se on tietyllä välillä". - Ainoa asia, mikä tiedetään on se, että leikkaamalla sitä ei saada pois. Hoito on kemoterapia, säteilyhoito tai molemmat, hän jatkaa.
Hurme on jo päässyt pois sairaalasta, ja asuu parhaillaan hotellissa Baltimoressa tyttöystävänsä ja Suomesta saapuneen veljensä kanssa. Hänen toipumisensa leikkauksesta on Lehdon mukaan sujunut yllättävän hyvin, kun ottaa huomioon että lääkärit menivät kylkiluitten läpi selkärankaan ja jättivät 15 sentin haavan kylkeen.
- Jani oli jo eilen maanantaina suhteellisen hyvissä voimissa, kävi jopa vähän ulkona kävelemässä, Lehto kertoi tiistaina.
Hirvittävä reaktio
Hurmeen ongelmat alkoivat noin vuosi sitten. Kyseessä oli selkälihaksen kramppausta ja kipua. Tilanne paheni Florida Panthersin harjoitusleirillä syyskuussa, ja aluetta tutkittiin ja hierottiin. Hurme myytiin juuri ennen kauden kynnystä Atlantaan, jossa ongelmat sen kuin jatkuivat. Vammaa hoidettiin sellaisella tavalla, kuin kyseessä olisi ollut välilevyn pullistuma.
- Tilanne ei kuitenkaan parantunut, ja Thrashers halusi ottaa varjoainekuvan. He pistivät varjoainetta selkäydinkanavaan, mutta Janille tuli siihen hirvittävä reaktio, ja hänen oli pakko mennä sairaalahoitoon muutamaksi päiväksi. Tuskat olivat kuulemma mielettömät. Verenpaino nousi ylös ja hän sai morfiinia, Lehto kertoo.
Lääkärit olivat ihmeissään reaktiosta, koska allergia varjoaineeseen on niin harvinaista, että kyseessä ei oikein voinut olla allergiareaktio. Sitä tutkittiin, mutta lääkäreillä ei ollut kuin teorioita siitä, mikä Hurmetta vaivasi.
Toivuttuaan kohtauksesta Hurme matkasi Los Angelesiin, jossa urheiluvammoihin erikoistunut lääkäri totesi, että välilevyn pullistumaa tai -siirtymää ei ollut. Kolmeen eri aikaan otetut magneettikuvatkaan eivät kertoneet, missä vika oli. Hurmetta rassasi kaiken aikaa kova unettomuus.
- Hän on parin kuukauden ajan ottanut unilääkkeitä saadakseen unta, mutta päivällä toisia lääkkeitä, joilla on päinvastainen reaktio. Se on tietysti balanssi, jossa hän ei tykkää olla, Lehto kertoo.
Epätietoisuus raskasta
Tilanteeseen saatiin vihdoin valoa, kun hänelle Baltimoressa tehtiin neljäs magneettikuvaus ja huomattiin varjostuma, jota edellisissä kuvissa ei näkynyt. - Silloin Janille kerrottiin, että kyseessä todennäköisesti on kasvain, tai että siihen on kasvanut jonkinnäköistä kudosta.
- Atlantassa yritettiin saada neulalla koepalaa, mutta se ei onnistunut. Silloin oli pakko mennä uudestaan Baltimoreen, ja suoraan leikkaukseen, Lehto jatkaa.
Hurmeelle epätietoisuus sairauden laadusta tai vakavuudesta on ollut henkisesti raskasta. Kovat kivut ja unettomuus taas on rassannut fyysisesti. - Janin koko syksy ja alkutalvi on ollut niin raskas, että hän tavallaan on helpottunut kunhan tähän saadaan ratkaisu. Vaikka tulos ei välttämättä ei ole kaikkein miellyttävin, Lehto miettii.
(MTV3-STT)