Jäätelö syntyi luultavasti jäädytetyistä juomista, joita nautiskeltiin Kiinassa ja Välimeren maissa jo vuosituhansia sitten. Kreikassa Olympos-vuorelta tuotu lumi vilvoitti hedelmämahuja ja teki niistä raikkaita jälkiruokia. Löytöretkeilijä Marco Polo vei jääjuoman reseptin 1200-luvulla Kiinasta Italiaan, missä ensimmäisenä sovellettiin jää- ja suolasekoituksen jäähdyttäviä ominaisuuksia myös maidon ja kerman käsittelyssä.
Alkuaikoina jäätelö oli aatelisten herkku. Esimerkiksi Kaarle I yritti 300 vuotta sitten sinetöidä kokkinsa suun vuotuisella eläkkeellä, jotta tämä ei paljastaisi ihastuttavaa jääkerman reseptiä, mutta vähitellen tieto vuoti ja jäätelöstä tuli kaikkialla yläluokan herkkua. Tavallinen kansa puolestaan pääsi maistelemaan jäätelöä 1600-luvun puolivälissä, kun Pariisissa avattiin ensimmäinen jäätelöä tarjoava kahvila.
Amerikassa tekniikka kohdalleen
Kotijäätelön valmistustaito siirtyi uudisraivaajien mukana uudelle mantereelle. Kunnollisten jäähdytyslaitteiden puute jarrutti jäätelöteollisuuden kehitystä ja vasta kompressorin keksimisen myötä vuonna 1876 jäätelön valmistus koneellistui. Amerikassa jäätelö sai monta muotoa, sillä siellä keksittiin eskimopuikko, tötterö, jäätelösooda sekä milk shake, myöhemmältä nimeltään pirtelö. Jäätelön ja vohvelin liitto syntyi Amerikassa vuonna 1904.
Amerikan kierroksen jälkeen jäätelö palasi Eurooppaan ja sen valmistustaito oli teknisesti hyvin kehittynyttä. Tanska oli vanhan mantereen edelläkävijä ja aloitti jäätelön teollisen valmistuksen jo vuonna 1914. Suomalainen jäätelöteollisuus sai alkunsa 1930-luvun puolivälissä, vaikka jäätelön kotivalmistusta olikin ollut jo aiemmin. Jäätelö myytiin aluksi kärryistä kadun kulmissa ja puistoissa, kunnes ensimmäinen jäätelöbaari Helsingin Lasipalatsissa avasi ovensa vuonna 1936. Uusi nuorison suosima kohtaamispaikka sai seuraajia ripeään tahtiin.
Terveysajattelusta suursyömäreiksi
Toisen maailmansodan aikana jäätelön valmistus lähes pysähtyi, mutta kerman vapauduttua säännöstelystä, korvikejäätelön myynti päättyi ja jäätelön valmistus jatkui. Jäätelön kulutusta lisäsivät 1950-luvulla kauppojen pakastimet sekä kotipakastimien yleistyminen 1970-luvulla. Aluksi korostui jäätelön terveellisyys ja jo 1960-luvulla puhuttiin makunautinnoista. Tuotemerkkiajattelu puolestaan alkoi 1970-luvulla.
Viime vuonna suomalaiset nauttivat jäätelöä henkeä kohden lähes 14 litraa, millä tuloksella olimme Euroopan jäätelönsyöjämestareita. Rahaa Suomessa kulutetaan jäiseen herkkuun noin kaksi miljardia markkaa vuosittain. (Finfood)