Jääkiekkomailojen teko on muuttunut viime vuosina likipitäen salatieteeksi. Huippuseurojen pelaajat vaativat niin yksilöllisiä työvälineitä, että mailatehtailijat ovat välillä ihmeissään heidän toiveidensa kanssa.
Hyvä esimerkki on Chicago Black Hawksin hyökkääjä Michael Nylander, joka tilaa mailansa Tac-Stickilta Keski-Suomesta Laukaasta. -Nylanderin maila on eriskummallinen. Mailan lapa on melko suora ja hämmästyttävän lyhyt. Lavan kärki on oudon pyöreä. Varsi on jäykkä, kuusiraitaisella hiilikuitulaminaatilla vahvistettu. Kärjen pyöreys antaa lavan pohjalle paljon mittaa, ja tämä on eduksi Nylanderin tapaiselle tekniikkataiturille. Nylander tykkää kieputtaa kiekkoa pienessä tilassa, Tac-Stickin toimitusjohtaja Kauko Sihvonen sanoo.
Huddingesta, Tukholman kainalosta lähtöisin oleva Nylander on pelannut laukaalaismailalla vuodesta 1994. Nylander pelasi tuolloin SM-liigaa JyP HT:ssä Jyväskylässä ja mieltyi syvästi Sihvosen mailoihin. -Ei siitä ole kuin muutama päivä, kun Nylander tilasi taas kasan mailoja Chicagoon. Yhteistyömme Nylanderin kanssa on sujunut mainiosti kaikki nämä vuodet, sanoo Jyrki Sihvonen, tuleva Tac-Stickin toimitusjohtaja. Vuonna 1987 aloittaneessa yrityksessä on menossa sukupolvenvaihdos.
Kilpailu SM-liigassa muuttui sairaaksi
Laukaassa mailansa teettävät myös Färjestadin tähtihyökkääjä Dieter Kalt, Itävallan maajoukkueen kapteeni. Myös JYP-lähtöinen Ruotsin Elitserienin Färjestadin maalivahti Sinuhe Wallinheimo hankkii työvälineensä Sihvosten tehtaasta. JYP:ssä muutaman vuoden hyökännyt ruotsalainen Thomas Sjögren oli pitkään laukaalaistehtaan vakioasiakas. Kristian Huselius, Ruotsin maajoukkuepelaaja, ylisti taannoin Tac-mailan ihanuutta ruotsalaisessa iltapäivälehdessä. Nykyinen käyttäjä on göteborgilaisen Västra Frölundan Kimmo Eronen, entinen TPS-peluri.
Sihvoset tekivät mailoja aiemmin myös JYP:lle ja Rauman Lukolle, SM-liigaseuroille. Mutta nyt toimitukset liigaseuroille ovat loppuneet. Miksi? -Liigatasolla kilpailu kävi liian kovaksi. Se sai epäterveitä piirteitä, meni mailojen jakamiseksi, huutokaupaksi, Kauko Sihvonen perustelee.
-Liigaseuroissa ajatellaan, että tuotteen mainosarvo on kova. Liigaseurat ovat kalliita palvella, sillä joka pelaajalle pitää toimittaa erikoismailat. Nostimme siksi kädet pystyyn ja lopetimme tämän toiminnan. Myyntiämme se ei ole haitannut, Kauko Sihvonen kertoo. Sihvoset ovat kuitenkin mukana SM-liigassa, sillä he valmistavat mailat Espoon Bluesille. Tac-Stick tekee Bluesille kanadalaisen tehtaan Louisville-mailat. -Mestiksessä olemme mukana. Vaasan Sport ja Kokkolan Hermes käyttävät mailojamme. Toimitamme mailat myös maahantuojallemme Göteborgiin, joka myy ne Västra Frölundalle, Ruotsin Elitserienissä pelaavalle seuralle, Jyrki Sihvonen sanoo.
Tuotanto keskittynyt muutamaan maahan
Kiekkomailojen valmistus on keskittynyt muutamaan maahan. Yhdysvalloissa ja Kanadassa tehdään eniten mailoja. Suurin osa kahden suuren tuotannosta jää niiden omille markkinoille, jotka ovat kuusi kertaa niin suuret kuin Euroopan kauppakentät.
Venäjällä tehdään mailoja lähinnä omille markkinoille. Tshekissä on kolme tehdasta, ja Virossa tuotanto on alkamassa pienessä mitassa. Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä ja Ranskassa ei ole kiekkomailoja valmistavia tehtaita.
Suomessa on neljä tehdasta, kaksi Forssassa, yksi Padasjoella ja Laukaassa. Forssan tehtaat ovat pääosin yhdysvaltalaisessa omistuksessa, Montreal Padasjoella on suomalaisten käsissä.
-Seitsemän kymmenestä mailastamme menee vientiin Eurooppaan. Ruotsi, Ranska, Sveitsi, Tshekki, Slovakia, Norja ja Italia ovat päävientimaitamme. Saksan markkinoilta meillä on vielä paljon otettavaa. Kauppoja teemme myös Kiinaan, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Australiaan, Kauko Sihvonen selvittää.
Maailman kiekkomailojen tuotanto vuodessa jää alle 10 miljoonan kappaleen. Tac-Stick valmistaa yli sata tuhatta mailaa.
Kolmea puuta ja paljon muuta
Tietämys kiekkomailojen tekemisestä on yllättävän harvojen käsissä. Vuodesta 1963 alalla työskennellyt Kauko Sihvonen on alan varsinainen konkari. Sihvonen tietää, miten maila pitää tehdä. Kaikkea tietoa hän ei julkista, sillä kilpailijat käyttäisivät sen oitis hyväkseen. -Varren sisus tehdään haavasta, päällinen koivusta. Varren pinnassa käytetään alle millin paksuisia hiilikuitulaminaattiraitoja, joilla tehdään mailan jäykkyys. Yhdessä langassa on 13 000 lankaa. Raitoja on 2-6. Joskus raitojen päälle laitetaan vielä koivuviilu, Kauko Sihvonen kertoo.
Lavassa, joka on 6-7 milliä paksu, käytetään yhdeksää eri kerrosta. Lavassa on mukana joskus saarnia. Aikuisten maila painaa 600-650 grammaa. Japanilaiset haluavat ultrakevyitä mailoja, alle 600-grammaisia. -Pohjois-Amerikassa tehdään myös sataprosenttisesti keinoaineista tehtyjä mailoja. Näitä komposiittimailoja tulee jonkin verran myös Eurooppaan. Eurooppalaiset pelaajat ovat kokeilleet komposiittimailoja, mutta useimmat ovat palanneet nopeasti puupohjaisiin työvälineisiin. Sanovat keinoaineista valmistettuja mailoja tunnottomiksi, Kauko Sihvonen lisää.
(MTV3-STT)