Tanskassa tiistaina kokoontuneet Itämeren maiden johtajat etsivät ratkaisuja nopeaan irtautumiseen venäläisestä energiasta. Kokouksen teema on hyvin ajankohtainen, kun sähkön nousevat hinnat ja pelko energiakriisistä puhuttavat ympäri Eurooppaa.
Kokouksessa etsittiin keinoja maiden energiayhteistyön tiivistämiseen Itämeren alueella. Maiden johtajat korostivat puheenvuoroissaan tärkeyttä irtaantua venäläisestä energiasta Venäjän yrittäessä käyttää Euroopan riippuvuutta hyväkseen.
Isäntämaa Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi avajaispuheessaan, että uskoo koko Euroopan silmien olevan kokouksessa. Kansalaiset tarvitsevat vastauksia korkeisiin hintoihin ja inflaatioon, hän sanoi.
– Tiedämme kaikki, että Venäjän presidentti Vladimir Putin yrittää käyttää riippuvuuttamme Venäjän energiasta aseena tuhotakseen taloutemme ja jakaaksemme meidät. Täällä me näytämme, että emme anna tämän tapahtua.
Suomesta kokoukseen osallistunut pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi lehdistötilaisuudessa, että maat voivat tehdä paljon yhdessä. Hänen mukaansa Euroopassa tarvitaan nyt solidaarisuutta ja yhteistyötä.
– Venäjän julma sota on vaikuttanut meihin kaikkiin useilla tavoilla – Euroopan riippuvuuden venäläisestä energiasta täytyy päättyä niin nopeasti kuin mahdollista.
Itämereltä tuulivoimaa jopa 19,6 gigawatin edestä?
Mitään nopeita lähitulevaisuuden ratkaisuja kansalaisten sähköpulaan kokouksessa ei varsinaisesti esitetty, vaan tavoitteet ovat lähivuosissa.
Kokouksessa sovittiin niin sanotusta "Marienborgin julistuksesta", jossa yksi keskeinen komponentti oli tuulivoiman käytön lisääminen Itämeren alueella.
Julistuksessa sen allekirjoittaneet maat -- Suomi, Saksa, Viro, Ruotsi, Tanska, Puola, Latvia ja Liettua -- osoittavat päämääräkseen ja eräänlaiseksi yhteiseksi tahtotilakseen Itämeren tuulivoiman tuotantokapasiteetin kasvattamisen vähintään 19,6 gigawattiin, joka on seitsemän kertaa enemmän kuin nykyään. Tavoiteaika asialle on vuoteen 2030 mennessä.
Lyhyemmällä aikavälillä maat sopivat tekevänsä yhteistyötä nesteytetyn maakaasun ja biokaasun käytön kasvattamisesta.
Tanskan massiivisista tuulivoimahankkeista energiaa ainakin Saksalle
Kokouksen isäntämaa ja tuulivoiman pikkujätti Tanska on pyrkinyt viime vuosina vahvistamaan entisestään uusiutuvan energian tuotantoa. Pääministeri Frederiksenin sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus on ottanut tavoitteeksi 70 prosentin leikkaukset hiilidioksidipäästöihin vuoteen 2030 mennessä. Mittatikkuna ovat 1990-luvun päästötasot.
Maan parlamentti on muun muassa käynnistänyt energiasaariksi kutsutut tuulipuistohankkeet. Näistä merkittävin on keinotekoisen saaren rakentaminen Pohjanmereen. Saaren yhteyteen kaavaillaan suurta tuulivoiman tuotantokeskusta.
Tuulisaareksikin kutsutun tuulivoimapuiston tuotantokapasiteetti tulee olemaan ainakin kolme gigawattia, mutta tuotantopotentiaaliksi on lupailtu jopa 10 gigawattia. Lukema on suuri, sillä esimerkiksi Suomessa koko tuulivoiman kokonaiskapasiteetti oli viime vuoden lopulla valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan mukaan reilut 3 200 megawattia eli noin 3,2 gigawattia.
Toinen niin sanotuista energiasaarista sijoitetaan taas Bornholmiin. Tanskan yleisradioyhtiö DR kertoi maanantaina Tanskan parlamentin päättäneen, että myös sen tuotantokapasiteettia lisätään entisestään. Tanskan lisäksi Bornholmista on määrä tuottaa sähköä myös ainakin Saksalle, ja Tanskan tavoitteena on muutenkin energiavienti ulkomaille.
– Bornholmin energiasaaren laajentuminen ja yhdistäminen Saksaan kiihdyttää uusiutuvien energiavarojen laajamittaista käyttöä. Se on välttämätöntä ilmastolle, mutta myös Euroopan energiariippuvuuden katkaisemiseksi Venäjältä, Tanskan ilmastoministeri Dan Jörgensen sanoi DR:n mukaan.
Saksan talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck taas kuvasi hanketta "lippulaivaprojektiksi".
– Vihreä sähkö Bornholmin energiasaarelta täydentää kansallista sähkön tuotantoamme ja vähentää riippuvuuttamme fossiilisesta tuontienergiasta, hän totesi uutistoimisto Reutersin mukaan.