Israelin kahden suurimman yhteishallitus kariutui neuvottelematta

Asiantuntijat arvioivat vaalien jälkeen, että ensimmäisenä uutta hallitusta yritettäisiin muodostaa sovittamalla Benjamin Netanjahun Likud-puolue ja päähaastaja sionistiunioni yhteishallitukseen.

Vaihtoehto vaikutti keskiviikkona kuitenkin karsiutuvan listalta, kun sionistinunionia luotsaava Isaac Herzog sanoi puolueensa kokouksessa, että oppositio on ryhmälle ainoa realistinen vaihtoehto.

Netanjahun oikeistolainen Likud on saamassa 30 paikkaa 120-paikkaiseen parlamenttiin. Maltillisemmalle keskusta-vasemmistolaiselle sionistiunionille paikkoja kertyi 24. 

Israelin puoluekentän pirstaleisuus ei helpota hallitusneuvotteluja, sanoo tutkija Mari Neuvonen Ulkopoliittisesta instituutista.

– Israelissa on vaikea saada aikaan toimivaa hallitusta, koska pienet ryhmät pystyvät blokkaamaan esityksiä parlamentissa.

Ensitunnusteluja jo yöllä

Sionistiunionin ja Likudin yhteishallitusta, niin sanottua kansallisen yhtenäisyyden hallitusta, on kannattanut muun muassa Israelin presidentti Reuven Rivlin. 

Hallitusneuvottelujen ensimmäistä kierrosta povattiinkin käytävän juuri tästä mallista.

Mikäli sionistiunioni ei edes neuvottele hallitukseen menemisestä, Likud voi lyödä hynttyyt yhteen pienempien puolueiden kanssa.

Netanjahun kerrotaan aloittaneen keskustelut pienpuolueiden kanssa hallitusyhteistyöstä jo yöllä. Likudilla ja sen liittolaispuolueilla on koossa yhteensä 57 paikkaa parlamenttiin.

Netanjahua tukevien pikkupuolueiden joukossa on muun muassa kiistanalaisia siirtokuntia ajava puolue sekä pieniä uskonnollisia puolueita.

Oikeistoblokin ja keskusta-vasemmiston välillä vaa'ankieliasemassa on ex-ministeri Moshe Kahlonin keskustalainen Kulanu-puolue, joka on saamassa 10 paikkaa.

Likudiin aiemmin kuulunut Kahlon ei ennalta ole ilmoittautunut kummankaan blokin tukijaksi. Kulanun vaalikampanjassa olivat esillä talous- ja sosiaaliasiat.

Neuvonen arvioi, että tulee hallituspohjasta millainen hyvänsä, Kulanu halutaan osaksi sitä.

Tiistain vaalien yllätyksenä on pidetty yhteen liittoutuneiden arabipuolueiden hyvää menestystä. Liitto nousi kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi.

Neuvonen uskoo, että presidentti haluaa jollain tavalla ottaa tämän huomioon. Yksi tapa voisi olla, että blokille annetaan parlamentin valiokuntien puheenjohtajuuksia.

Voi jarruttaa rauhanprosessia?

Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola huomauttaa, että kansallisen yhtenäisyyden hallitukset ovat Israelissa olleet usein sisäänrakennettuja umpikujia.

Oikeiston, uskonnollisten puolueiden ja muutaman keskustassa olevan pienemmän puolueen hallitus syntyisi Juusolan mukaan luultavasti helpommin, vaikka ei olisi yhtä laajapohjainen.

Kovin todennäköisenä Juusola ei näe vaihtoehtoa, jossa sionistiunioni muodostaisi hallituksen joidenkin pienpuolueiden kanssa.

– Jos arabiblokki tukisi sitä oppositiosta, teoriassa tämä olisi mahdollista. Mutta koska monilla pienpuolueilla on vaikeuksia tulla toimeen keskenään, niin tämä on mielestäni lähinnä teoreettinen vaihtoehto. 

Neuvonen arvioi, että hallitus, jossa Likudin ohella mukana olisi nationalistisia ja äärioikeistolaisia pienpuolueita tarkoittaisi, että Israel tulee jatkamaan kansainvälistä eristäytymistään.

– On vaikea nähdä, että tämä hallitus ottaisi kovinkaan rakentavaa asennetta esimerkiksi rauhanprosessiin.