Isä syytön rakastajattarensa ja vauvansa kuolemaan Pietarsaaressa

Syyttäjän mukaan mies oli yksissä tuumin rakastajattarensa kanssa sopinut, että heidän yhteinen lapsensa surmataan sen synnyttyä. Mies itse sanoi, että nainen oli kertonut hänelle tekevänsä abortin.

Nainen oli Pietarsaaren musiikkiopiston rehtori ja Vaasan kaupunginorkesterin muusikko. Syytetty on niin ikään muusikko, joka on työskennellyt samoissa työpaikoissa.

Naisesta tuli perheellisen miehen rakastajatar Norjan-matkalla keväällä 2005. Kun hän alkoi odottaa miehelle lasta, hän salasi asian tuttaviltaan väljiin vaatteisiin pukeutumalla.

Vauva surmattiin heti

Nainen synnytti lapsen vaasalaismiehelle maaliskuussa 2006. Lapsi surmattiin heti sen synnyttyä ja pantiin muovikassissa kylpyhuoneen pyykkikoriin. Vaasalaismies kiisti oikeudessa osallistuneensa tekoihin. Hän sanoi kuulleensa synnytyksestä vasta poliisikuulustelussa.

Tapahtunut tuli viranomaisten tietoon, kun mies soitti 112:een ja ilmoitti rakastajattarensa tarvitsevan ambulanssia. Nainen kuoli ambulanssissa matkalla sairaalaan.

Vasta ruumiinavauksessa selvisi, että nainen oli juuri synnyttänyt. Poliisi löysi vauvan kalmon asunnosta. Vauva oli ollut täysiaikainen ja normaalisti kehittynyt.

Äidin kuolinsyyksi osoittautui verenvuoto istukan jäätyä kohtuun.

Syytetty oli asunnossa, kun lapsi syntyi ja surmattiin. Miehen mukaan hän ei kuitenkaan tiennyt tapahtuneesta, sillä nainen vietti pitkiä aikoja asunnon vessassa.

Tapahtumat muistuttavat käräjäoikeuden mukaan tyypillistä lapsensurmarikosta, jossa uupunut äiti tappaa lapsensa vuorokauden kuluessa synnytyksestä. Oikeus kuuli aiheesta todistajana lapsensurmia tutkinutta psykologian tohtori Ghitta Weizmann-Heneliusta.

Sormenjälkiä tai dna:ta ei löytynyt

Miehen sormenjälkiä tai dna:ta ei löytynyt lapsesta, muovipussista eikä napanuoran katkaisemiseen käytetyistä saksista.

Mustasaaren käräjäoikeus julkisti koko tuomion. Syytetty ja asianomistaja olivat vaatineet ratkaisun salaamista, koska siinä käsitellään asianosaisten terveystietoja.

Käräjäoikeuden mukaan asianosaisten oikeusturva sekä asian julkisuudessa herättämä huomattava kiinnostus vaativat tuomion julkaisua. Laamanni Karin Träskmanin johtama oikeudenkäynti oli salainen. Salailu tämänkaltaisissa oikeudenkäynneissä on hyvin harvinaista.

Syyttäjä ei vielä ole ratkaissut, valittaako hän tuomiosta.