Insuliinikuolemien tutkiminen jälkikäteen on hyvin vaikeaa, kertoi oikeuslääketieteen professori Pekka Karhunen Tampereella järjestetyssä lääkärien koulutustilaisuudessa.
Oikeuskäsittelyssä vaaditaan pitävä näyttö, mutta insuliinin osoittaminen kuolinsyyksi on vaikea tehtävä, koska insuliiniin ja sen syntyyn liittyvien aineiden pitoisuudet muuttuvat kuoleman jälkeen.
Insuliinikuolemaa on syytä epäillä, jos vainajan elimistöstä löytyy korkea insuliinipitoisuus ja matala pitoisuus c-peptidiä, jota syntyy kehossa normaalisti muodostuvan insuliinin ohessa. Ruumiinavauksessa pitäisi myös löytyä jälki insuliinipistoksesta.
Hoitajan antama insuliini aiheutti viime kesänä vammaisen nuoren kuoleman kansanopistossa Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla. Pirkanmaalla on kesästä lähtien tutkittu useita hoitolaitoksissa tapahtuneita kuolemantapauksia, joihin insuliinin on arveltu liittyvän.
Poliisi on epäillyt nokialaista sairaanhoitajaa kolmesta murhasta ja kahdesta murhan yrityksestä. Epäillyistä henkirikoksista neljä on tapahtunut hoitolaitoksissa, joissa hoitaja on työskennellyt.
Yhdessä tapauksessa pikkulapsen epäillään joutuneen rikoksen uhriksi. Poliisi epäilee, että kahdeksan kuukauden ikäinen lapsi yritettiin surmata insuliinilla Kurussa heinäkuun lopulla viime vuonna.
Professori Karhusen mukaan vain lapsesta insuliini on kyetty pitävästi osoittamaan. Insuliini paljastui lapsen elimistöstä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jonne hänet oli tuotu hoitoon.
Lastenlääkäri teki rikosilmoituksen, kun hän havaitsi, että veren insuliinipitoisuus oli kymmenkertainen normaaliin verrattuna. C-peptidiä lapsen elimistössä ei ollut, joten insuliini ei ollut muodostunut luonnollisesti vaan se oli tullut elimistön ulkopuolelta.
Ammattilaiset ymmällään
Lääkäriasema Egofunktion otsikolla "Murhat terveydenhuollossa" järjestämä koulutustilaisuus osoitti, että hoitoalan ammattilaiset ovat ymmällään insuliinikuolemista. Professori Karhunenkin myönsi, että kenellekään ei ole tullut mieleen, että hoitolaitoksissa tapahtuisi henkirikoksia.