Indonesian Acehiin hierotaan rauhaa Helsingissä

Indonesian hallituksen ja Acehin maakunnan kapinallisten edustajien on tarkoitus neuvotella loppuviikosta Helsingissä tulitauon aikaansaamiseksi tsunamituhosta kärsineessä maakunnassa. Julkisuuteen tänään levinnyt tieto vahvistettiin eilen iltapäivällä neuvottelut järjestävästä presidentti Martti Ahtisaaren toimistosta CMI:stä (Crisis Management Initiative).

Asian arkaluonteisuuden vuoksi ja myönteisen keskusteluilmapiirin luomiseksi presidentti Martti Ahtisaari ja CMI eivät halua tässä vaiheessa kommentoida tapaamisen yksityiskohtia.

CMI:n johtajan Kristiina Rinkinevan mukaan hanke on ollut vireillä jo ennen tsunamituhoa, joka kuitenkin teki sen entistä ajankohtaisemmaksi.

Ulkomailla viime aikoina lomaillut presidentti Ahtisaari osallistuu itse neuvotteluihin.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi julkisuuteen antamassaan tiedotteessa presidentti Ahtisaaren toimistoineen jo jonkin aikaa valmistelleen neuvotteluyhteyttä Indonesian hallituksen ja Acehin kapinallisten välille.

- Suomen hallitus tukee näitä pyrkimyksiä ja toivoo niiden tuottavan tuloksia nopeasti, sanoo Tuomioja lausunnossaan.

Hänen mukaansa Acehia pahoin koetellut Aasian luonnonkatastrofi on kiirehtinyt keskustelujen kiireellisyyttä.

Entinen sulttaanikunta Aceh taistelee itsenäisyyden puolesta

Indonesian Acehin maakunta on pyrkinyt itsenäisyyteen vuodesta 1976 lähtien Vapaan Acehin liikkeen GAM:n johdolla. Aceh joutui Indonesian osaksi siirtomaasotien seurauksena. Sumatran saaren pohjoisosassa sijaitseva alue oli itsenäinen sulttaanikunta 1600-luvulla ennen brittien ja hollantilaisten tuloa alueelle. Vasta 30 vuotta kestäneen sodan jälkeen hollantilaiset kukistivat acehilaisten vastarinnan 1900-luvun alussa.

Acehin kapinallisia

Toisen maailmansodan jälkeen Aceh liitettiin Indonesiaan, ja se on saanut autonomisen aseman. Acehin öljy-, maakaasu- ja mineraalivarat ovat tärkeitä Indonesian taloudelle. Indonesian keskushallinto on suututtanut acehilaiset sillä, ettei paikallisille ole jätetty kuin murto-osa luonnonrikkauksista saaduista tuloista.

Indonesia on pelännyt itsenäisyystaistelun johtavan Indonesian hajoamiseen, kun vaatimuksia itsemääräämisoikeuden lisäämisestä on ollut myös Ambonin saarella ja Molukeilla. Itä-Timor itsenäistyi itsenäistyi 20 vuoden taistelujen jälkeen Indonesiasta vuoden 1999 kansanäänestyksen tuloksena.

Indonesian hallitus ja GAM-liike solmivat toukokuussa 2000 tulitauon, joka johti joulukuussa 2002 rauhansopimukseen. Aceh sai itsehallinnon, oikeuksia luonnonvaroihinsa ja oman lakiasäätävän neuvoston. Sopimuksen ehdot eivät kuitenkaan toteutuneet, ja toukokuussa 2003 Indonesia hyökkäsi jälleen sissiliikettä vastaan.

Neljän miljoonan asukkaan Acehin taisteluissa on kuollut kaikkiaan ainakin 12 000 ihmistä. Maakunnassa on noin 40 000 indonesialaissotilasta ja sissejä noin 5000.

Sekä Indonesian armeijaa että GAM-liikettä syytetään törkeistä ihmisoikeusrikoksista. Armeijan kovakouraiset otteet ovat tehneet sotilaista epäsuosittuja myös niiden maakunnan asukkaiden keskuudessa, jotka eivät itsenäistymistaistelua kannata.

Ulkomaalaisten toimittajien sekä kotimaisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen pääsy Acehiin estettiin noin puolitoista vuotta sitten, minkä vuoksi alueelta on vaikea saada luotettavaa tietoa sisällissodan vaikutuksista siviileihin.

Viime syyskuussa uudeksi presidentiksi valittu Susilo Bambang Yudhoyono on ottanut rauhan saamisen Acehiin yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan. Jos GAM laskee aseensa, presidentti on luvannut vahvistaa itsehallintoa ja oikeutta päättää luonnonvarojen käytöstä.

(MTV3-STT)

Acehin maakunnan itsenäisyyttä ajavan GAM-liikkeen johtohenkilöt asuvat Ruotsissa.
(Kymmenen uutiset 23.01.2005)

Acehin maakunnassa on ollut levottomuuksia jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan.
(Kymmenen uutiset 23.01.2005)