Vuoden 2035 ilmastotavoite on RKP:lle kynnyskysymys. Perussuomalaisten Lulu Ranteen mukaan puolueiden pitäisi myöntää, ettei tavoitetta saavuteta. RKP:n roolia hallituskeskusteluissa on hänen mielestään liioiteltu vahvasti.
Politiikan kulisseissa pelataan parhaillaan kovaa peliä, jonka tarkoituksena on synnyttää Suomeen uusi hallitus.
Kaikkein vuolaimmin kulissientakaisia hallituskeskusteluja on MTV Uutisten tietojen mukaan toistaiseksi käyty kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä.
Tämä hallitus vaatisi käytännössä mukaan kristillisdemokraatit sekä RKP:n, joka on useista kysymyksistä suuresti eri mieltä perussuomalaisten kanssa.
RKP:n kynnyskysymyksiin hallitukseen menolle lukeutuu se, että Suomi pitää tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Perussuomalaiset haluaisi siirtää tavoitteen vuoteen 2050.
– 2035 meni jo. Kaikkien pitäisi myöntää se tosiasia, että Suomi ei saavuta sitä tavoitettaan. Toivomme tietenkin sitä, että muut puolueet ottavat faktat faktoina, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Lulu Ranne sanoo MTV Uutisille.
Tavoite kirjattu ilmastolakiin
Tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 on kirjattu nykyiseen ilmastolakiin, ja sitä kannattavat kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta.
Hallitustunnustelijapuolue kokoomus linjasi viimeksi tiistaina hallitustunnusteluvastauksissaan kannattavansa tavoitetta, joskaan erikseen kynnyskysymykseksi tavoitetta ei määritelty.
Perussuomalaisten ehdoton edellytys hallituskeskusteluissa on Ranteen mukaan se, ettei Suomen talous saa kärsiä mistään ilmasto- ja energiapolitiikan ratkaisuista.
– Meidät yritetään usein mustamaalata sillä tavalla, että me haluamme vain niitä tupruttavia piippuja. Sehän ei tietenkään pidä paikkaansa. Me haluamme, että Suomi etenee kohti päästötöntä tulevaisuutta, oikeassa aikataulussa, Ranne sanoo.
Mitä rajoituksia PS vaatii maahanmuuttoon?
Perussuomalaiset on myös linjannut, ettei se lähde hallitukseen, joka ei rajoita tuntuvasti Euroopan ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa taloudelle ja turvallisuudelle haitallista maahanmuuttoa.
Ranne ei tässä vaiheessa yksilöi tarkemmin, mitä konkreettisia toimia puolue edellyttää tapahtuvan.
Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan perussuomalaiset esittää esimerkiksi pakolaiskiintiön lopettamista, tuntuvaa leikkausta turvapaikanhakijoiden sosiaalietuuksiin sekä usean vuoden odottamisajan asettamista perheenyhdistämiselle.
RKP:lle on kynnyskysymys, että Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, ja puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin mukaan puolue ei voi hyväksyä sitä, ettei kiintiöpakolaisia otettaisi ollenkaan.
Perussuomalaiset kuitenkin katsoo, että heidän maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan esittämät keinot eivät riko kansainvälisiä sopimuksia.
– Tietenkin on tällaisia RKP:n omia tulkintoja ja muita, mutta siinäkin todella toivoisin, että kaikki puolueet lähtisivät lukemaan [perussuomalaisten keinoja] tarkemmin ja miettimään, mitä ne käytännössä tarkoittaisivat Suomelle.
– En usko, että RKP:kaan ajattelee, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ollaan rasisteja tai toimitaan kansainvälisten sopimusten vastaisesti, Ranne sanoo.
"RKP:n rooli on vahvasti liioiteltu"
RKP:n rooli hallituspohjan kasaamisessa on merkittävä, sillä kumpikin päävaihtoehto, sekä kokoomuksen ja SDP:n sinipuna että kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistohallitus, tarvitsee käytännössä mukaan myös RKP:n.
Niinpä julkisuudessa on etenkin tällä viikolla keskitytty paljon siihen, mitä RKP ja sen johtohahmot voivat neuvotteluissa vaatia.
Ranne muistuttaa, että hallitustunnustelija on suurimman puolueen kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaiset toiseksi suurin puolue.
– Minusta tämä on ehkä liioiteltua, aika vahvastikin liioiteltua tämä RKP:n rooli. Katsotaan tässä nyt askel kerrallaan ihan rauhassa ja mennään siten eteenpäin.