Metso ja teeri katoavat etelästä, kiirunan ja pulmusen elintila uhkaa loppua kokonaan.
Ilmastonmuutos muokkaa Suomen lintulajistoa uuteen uskoon. Birdlife Suomen mukaan ilmaston lämpeneminen hävittää vuosisadan loppuun mennessä kymmenesosan Suomessa perinteisesti elävistä lintulajeista.
Suomessa pesivien lajien määrän odotetaan kuitenkin kasvavan, sillä ilmaston muuttuessa monet eteläiset lajit levittäytyvät pohjoiseen.
Samalla on vaarana, ettei kymmenille lintulajeille löydy sopivaa elinympäristöä koko Euroopasta.
Järjestö perustaa ennusteensa tuoreeseen Ilmastoatlas-tutkimukseen.
Tutkimuksen ovat tehneet kansainvälinen Birdlife ja joukko brittitutkijoita. Analyysi perustuu olettamukseen, jonka mukaan maapallon keskilämpötila on ensi vuosisadan vaihteessa kolme astetta korkeampi kuin esiteollisella ajalla.
Ilmastonmuutoksen vastaisten toimien lisäksi lintujen elinympäristöstä huolehtiminen on tärkeää. Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikön Teemu Lehtiniemen mukaan lintupopulaatioiden mahdollisuutta siirtyä ja sopeutua uusille elinalueille on helpotettava.
-Keinot ovat suojelualueet, niiden väliset toimivat ekologiset yhteydet sekä nykyistä paremmin monimuotoisuutta ylläpitävä maankäyttö suojelualueiden ulkopuolella, Lehtiniemi tiivistää.
Etelä-Suomeen lisää suuria metsänsuojelualueita
Lintupopulaatioiden kannalta ongelmalliseksi tilanteen tekee se, ettei elinympäristö muutu yhtä nopeasti kuin ilmasto. Populaatioiden säilyttäminen vahvana ei onnistu talousmetsissä, sillä niissä muutokset ovat nopeampia ja esimerkiksi lintujen tarvitsema ravinto vähissä.
-Olosuhteet on säilytettävä vanhoilla esiintymisalueilla mahdollisimman pitkään samanlaisina, kunnes lintujen tarvitsemat resurssit ovat kasvaneet uusille alueille, Lehtiniemi sanoo.
-Etelä-Suomeen tarvitaan lisää suuria metsiensuojelualueita. Myös kosteikkojen hoito on äärimmäisen tärkeää. Lisäksi luonnontilaiset suot olisi jätettävä rauhaan, Lehtiniemi listaa.
Metso ja teeri katoavat etelästä. Kiirunan ja pulmusen elintila uhkaa loppua kokonaan.
Vaarassa ovat myös perinteisesti maatalousympäristöön kuuluvat linnut kuten peltopyy ja isokuovi. Niiden tulevaisuutta varjostavat maatalouden yksipuolistuminen ja tehostuminen.
Tulevaisuudessa esimerkiksi Etelä-Suomessa pesivät metso ja teeri muuttavat pohjoisemmaksi. Samalla monet pohjoisen linnut, erityisesti tunturilinnut kuten kiiruna ja pulmunen, ovat vaarassa kadota kokonaan Suomesta. Useita lajeja uhkaa sukupuuttoon kuoleminen.
Lintujen levinneisyysalueet siirtyvät ilmaston lämpenemisen vuoksi sadassa vuodessa keskimäärin 550 kilometriä koilliseen. Samalla alueet pienenevät keskimäärin viidenneksellä. Muutokset tietävät sitä, että tulevaisuudessa Euroopan linnusto on runsainta juuri eteläisessä Suomessa ja lähialueilla.
Uusia suomalaisia lintulajeja tulevat olemaan mm. monille Etelä-Euroopassa matkanneille tuttu, eksoottisen näköinen harjalintu ja kattohaikara. Molempia tavataan jo Virossa.
Tulevaisuus voi olla paljon huonompikin
Tutkimuksessa käytettiin kahta muutakin ilmastomallia. Lopputulokseen vaikuttaa huomattavasti, jos toteutuva ilmastonmuutos on pienempi tai suurempi kuin käytetty malli.
-Lintujemme ja myös meidän oma tulevaisuutemme voi olla nyt julkaistua pelottavaa ennustetta huonompikin, Lehtiniemi huomauttaa.
Yksittäisten lajien kohdalla ennuste on selvästi epävarmempi kuin keskimääräiset muutokset, sillä tutkimuksessa ei voitu ottaa huomioon ilmaston lisäksi muita lintulajien esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä.
-Yksittäinen lintulaji voi sopeutua uusiin ilmasto-olosuhteisiin, muuttaa uusille alueille - tai kuolla sukupuuttoon. Mitä suurempi lintu on, sitä paremmin se sopeutuu eri olosuhteisiin.
(MTV3-STT)