Ahvenanmaan lähivesillä on viikonloppuina tehty useita havaintoja suuresta valaasta. Valastutkija tunnistaa yksilön ryhävalaaksi.
– Silminnäkijöiden alustavat määritykset ovat olleet oikeita, ihan selkeä ryhävalas se on, kertoo erityisasiantuntija ja valastutkija Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta.
Loisa kertoo muun muassa eläimen selkäevän, vaaleiden rintaevien ja yleisen liikkumisen ja käyttäytymisen viittaavan ryhävalaaseen.
Lue lisää: "Ei hitto, toihan on valas!" – Sami ikuisti uskomattoman näyn Eckerön edustalla
Hänen mukaansa ryhävalas on tyypillisin Pohjois-Itämerelle harhailevista valaslajeista.
– Etelämpänä Itämerellä ryhävalashavaintoja on vuosittain, mutta Suomen vesillä se on edelleen suurharvinaisuus, Loisa kuvailee.
Loisan mukaan kyseessä on neljäs varmistettu ryhävalashavainto Suomessa. Aiemmat valaat on havaittu vuosina 2018, 2006 ja 1978. Tutkijan mukaan valaita havaitaan useammin etenkin sen takia, että niiden kanta Atlantilla on kasvanut.
– Isompi määrä valaita tarkoittaa isompaa potentiaalia harhautujille. Nykyaikana tiedotus toimii myös nopeammin, eli havainnot tulevat nopeammin tietoon.
"Suurempia mörköjä ei ole usein nähty"
Loisan mukaan videon ja kuvien perusteella on hankala arvioida valaan todellista kokoa, mutta silminnäkijät ovat puhuneet arvionsa mukaan 8–10-metrisestä eläimestä.
– Pääosin harhautujat ovat olleet pienikokoisempia, nuoria yksilöitä. Suurempia "mörköjä" ei ole käsittääkseni Itämerellä juuri nähty, Loisa kertoo.
Ryhävalas voi hänen mukaansa kasvaa jopa 18 metrin mittaan ja painaa muutaman kymmenen tonnia.
– Suurimmat ryhävalaat ovat tosi suuria, mutta kyllä tuostakin näkee, että suuri eläin on liikkeellä, hän toteaa.
Valaat harhautuvat Itämerelle Tanskan salmien ja Ruotsin etelärannikon kautta, jossa niitä useimmin havaitaan.
– Miekka- ja lahtivalas ovat säännöllisiä harhailijoita siellä, ja lisäksi kolme delfiinilajia eksyy usein alueelle.
Epävarma tulevaisuus
Tutkija pitää valaan liikkeiden ennustamista lähes mahdottomana, sillä harhailevien yksiliöiden käyttäytyminen on hyvin poikkeuksellista.
– Osa tänne pohjoiseen tulleista valaista löytää tiensä takaisin Atlantille, ja ne jotka eivät löydä useimmiten kuolevat, hän kertoo.
Ryhävalaat syövät normaalilla elinympäristöllään Pohjois-Atlantilla pieniä parvikaloja, mutta kysymys kuuluu osaako valas käyttää erilaisen ympäristön ravintokohteita hyväkseen. Loisa arvioi myös, että eläimen yleiskunto vaikuttaa selviytymiseen.
– Voidaan spekuloida, onko tällä valaalla esimerkiksi normaalia enemmän iho-oireita, niin kuin kuvien perusteella vaikuttaisi. Lisäksi Itämerellä on erilainen suolapitoisuus ja bakteerikanta, jotka kaikki vaikuttavat eläimen selviytymiseen.
– Parempi olisi päästä pois täältä, hän kiteyttää.
Katso video lukijan valashavainnosta ylläolevalta videolta.