Hyvää asumista etsimässä

Asumistarpeiden ja asukkaiden vaatimusten erilaistuminen ja eriytyminen on iso haaste alan tutkimus- ja kehitystyölle, toteaa maamme ensimmäinen asumisen tutkimuksen professori, Anneli Juntto Kuopion yliopistosta:

"Ihmisten elämäntilanteet muuttuvat aikaisempaa enemmän ja nopeammin. Talouksien koko muuttuu, niiden toiveet erilaistuvat. Suomalainen asuminen on kuitenkin ollut aika lailla samanlaista, ja yleisimmät vaihtoehdot loppujen lopuksi varsin suppeasta valikoimasta. Suunnittelijoille tuleekin olemaan todella suuri haaste se, kuinka asunnot voisivat paremmin seurata muutoksia. Luullakseni perinteisessä rakentamisessa on aikaisemmin käytetty suuria, avoimia, yhtenäisiä tiloja, jotka on voinut muuttaa uusiin käyttötarkoituksiin." Juntto mainitsee tyypillisenä esimerkkinä keittiön:

"Olen joskus pohtinut, voisiko olla sellaisia osia, jotka asukas voisi asetella uuteen järjestykseen ja jopa muuttaessaan ottaa mukaansa. Nyt keittiötään uusivalla on käytännössä vain yksi vaihtoehto: kaikki uusiksi ja kaikki vanha kaatopaikalle."

Junton mukaan suomalainen asuminen onkin tapahtunut tuottajan, tuotannon ja tuotantotapahtuman ehdoilla: "Asukas ei ole siinä vaiheessa oikein mukana."

Junton mielestä Suomessa on myös kiinnitetty kohtuuttomasti huomiota uudisrakentamiseen ja liian vähän siihen, kuinka olemassa olevat rakennukset vastaavat asukkaiden muuttuvia tarpeita. Hän on erityisen huolissaan 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen esikaupunkialueiden ja lähiöiden kohtalosta:

"Aikanaan Suomessa rakennettiin joitain taloja vain 30 - 40 vuoden käyttöä silmälläpitäen. Pidempi elinkaari toisi kuitenkin historiaa ja kerrostuneisuutta myös asuinympäristöön. Juuri nyt olisi aika tarttua kiinni sellaistenkin alueiden houkuttelevana pitämiseen ja kunnostukseen, jotka eivät tällä hetkellä ole erityisen suosittuja. Monilla alueilla on nyt kriittinen hetkensä!"

Monilla 1970-luvun alueilla on omat hyvät puolensa: suomalaiset arvostavat luonnonläheisyyttä ja asukastutkimuksessa todettiin, että niitä pidettiin lasten ja liikennejärjestelyjen kannalta varsin turvallisina.

"Asuntosuunnittelussa on suosittu melko tilavia ratkaisuja, huoneet ovat isoja ja perussuunnittelu on aika hyvää. Ehkä ne kokevat uuden tulemisen, kun pääsemme tästä aallonpohjasta", Juntto toivoo.

Sijainti on tunnetusti tärkeä hintatekijä asuntomarkkinoilla. Juntto puolestaan korostaa sijainnin merkitystä arkisen liikkumisen ja ylipäätään arjen sujumisen kannalta:

"Aika paljon lasketaan aikoja minuutteina, voi olla vaikkapa puolen tunnin työmatka. On kuitenkin hyvin eri asia, onko se puoli tuntia bussilla, kävellen tai moottoritietä omalla autolla ajaen. Vaikka pitkä etäisyys ei olisi edes kustannuskysymys, se voi olla vaihtoehtoja rajoittava tekijä: kaikkia liikuntamahdollisuuksia ei ehkä voi käyttää. Tietyille väestöryhmille pitkät etäisyydet ovat este, jos vaikkapa joutuu luopumaan autosta ikääntymisen johdosta."

Vaikka suomalaisten asumisessa on asiantuntijoiden mielestä paljon parannettavaa, suomalaiset ovat eri selvitysten mukaan tyytyväisiä asumiseensa. Junton mukaan tähän on luonteva selitys, joskin täytyy muistaa myös yksi varaus:

"Ihminen on sopeutuvainen. On kuitenkin muistettava, että asuminen on hyvin henkilökohtainen asia - sen arvosteleminen saattaa tuntua oman elämän tuomitsemiselta."

Hyvän asumisen tunnusmerkkejä:

• Asuntomarkkinat toimivat asukkaiden ehdoilla.
• Asunto joustaa elämäntilanteiden mukaan.
• Asumisen kustannukset ovat kohtuulliset.
• Asunnot ovat viihtyisiä, turvallisia, terveellisiä, toimivia ja kestäviä.
• Asumisen ympäristö on viihtyisä, esteettinen, sosiallisesti ja fyysisesti turvallinen.
• Asuminen on osa ehjää yhdyskuntarakennetta, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja kattavat palvelut.

Itse kukin voi esittää oman näkemyksensä hyvästä asumisesta "Hyvä asuminen 2010" -ohjelmassa suunnitteilla olevassa kilpailussa, jossa etsitään Suomen parasta asuinaluetta. Kerromme tuosta kilpailusta tarkemmin kuukauden kuluttua.

Mikä on paras asuinalue suomessa? -kilpailu alkaa huhtikuun puolivälissä. Lisätietoja: www.kiinteistoliitto.fi/asunto2010.

(JKA 31.3.2006)