Hyvä lämmöneristys energiatehokkaassa kodissa

Lämmöneriste ei kuitenkaan ole ainoa autuaaksi tekevä asia. Rakenteen täytyy olla myös ilmatiivis. Ulkopuolella tarvitaan voidaan käyttää Tyvek-pintaista tuulensuojalevyä ja sisäpuolella voi olla joko höyrynsulku tai ilmansulkukartonki - pääasia on se, että seinärakenteen sisällä on liikkumaton ilma. Se on paras lämmöneriste.

Pietari Leppänen on peruskorjannut omakotitalonsa matalaenergiaperiaatteella. Talossa on noin 100 neliötä ja 240 kuutiota lämmitettävää tilaa. Energiankulutus on vuositasolla noin 750 euroa, mikä sisältää lämmitykseen käytetyn sähkön sekä polttopuut. Tähän on päästy eristämällä hyvin - lattiassa ja katossa on villaa noin 400 milliä, seinissä hiukan vähemmän - ja vaihtamalla ovet paremmin eristäviin. Talosta on tehty vedoton. Lämpö otetaan talteen ulosmenevästä ilmasta; siitä saadaan talteen ehkä noin 60 %.

Kesällä lämpö tuotetaan kolmella katolle asennetulla kerääjällä, joista saadaan lämmin käyttövesi noin 4 kuukauden ajaksi sekä se vähäinen energia, mikä tarvitaan talon lämmittämiseen. Muina vuodenaikoina lämpö saadaan tulisijasta, jossa poltetaan puita siis noin 8 kk vuodessa. Tulisijasta lämpö siirtyy lämmönsiirtimen avulla varaajaan.

Siirrin on kolmen neliön suuruinen vesisäiliö, josta vesi siirtyy vapaakierron avulla 1000 litran varaajaan ja sieltä edelleen niihin kohteisiin, missä sitä tarvitaan. Varaajaan on asennettu pitkien poissaolojen varalle vielä 6 kW sähkövastus.

"Kolmen, neljän vuoden kokemuksen perusteella voi sanoa, että energiapihissä talossa vaaditaan kolme perusasiaa", Leppänen painottaa. "Ne ovat vedottomuus, kunnollinen eristys sekä lämmön talteenotto poistuvasta ilmasta. Palella ei ole tarvinnut!"

JKA 16.12.2005