Hylystä löytyi rahaa ja esineistöä 300 vuoden takaa – ruotsalaisia kultadukaateja ja plooturahoja

– Ne ovat rahoja, mutta käytännössä leimattuja kuparilevyjä, jotka edustavat eräänlaista Ruotsin valtakunnan kokeilua, joka tosin kesti parisataa vuotta, kertoo Risto Nurmi.

Plooturahat olivat aikansa sijoituskohteita.

– Ne eivät olleet mukana arkipäivän rahanvaihdannassa lainkaan, vaan ne olivat tapa säilöä omaisuutta ja sijoittaa omaisuutta, kertoo Nurmi.

Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon konservaattori Jouni Mustonen hämmästelee esineistön hyvää säilyvyyttä.

– Ne ovat olleet kolmesataa vuotta meressä, siihen nähden ne ovat säilyneet todella hyvin. Kuitenkin puhutaan merivedestä, joka aina aiheuttaa erilaisia vaurioita materiaaleihin.

Käytännössä fajanssikupit ja liitupiiput näyttävät aivan uusilta ja kultaraha kiiltelee täysin ehtana.

– Näiden puhdistaminen oli kohtalaisen helppoa, sanoo Mustonen.

Sukeltajan unelma

Sukeltaja Eero Mäenpää Kokkolan Urheilusukeltajat Meri-Saukoista kertoo operaation olleen mieleenpainuva.

– Kun ajattelet, että olet kaikkien niiden hukkuneiden ihmisten henkilökohtaisen omaisuuden äärellä, se herättää jonkinlaista kunnioitusta, sanoo Eero Mäenpää.

Sukeltajat eivät halua paljastaa aarteen löytöpaikkaa tarkemmin, sillä aarteenetsijöitä piisaa Suomessakin.

– Emme halua, että sinne ihmisiä lähtee aarteenmetsästykseen - siellä on kuitenkin monen hukkuneen hauta. Lisäksi museovirasto tulee sinne kesällä sukeltamaan ja haluamme rauhoittaa paikan siihen saakka, sanoo Mäenpää.

Hänelle mieleenpainuvin tilanne oli löytää yhdeksän plooturahaa ja kaksi kultadukaatia.

– Tuli semmoinen tunne, että voiko tää olla totta! Näin ensin yhden plooturahan kulmaa ja kun rupesin kaivamaan, niitä löytyi kaikkiaan yhdeksän. Sitten kiilteli vielä kaksi kultarahaa, jotka erottuivat selvästi pohjasta. Eihän tällaista sukellusreissua unohda koskaan, sanoo Mäenpää.

Astiasto on yllättävän hyvin säilynyttä.Timo Varila