Huumenuorten pakkohoidolle ei tukea

Ministeri Terttu Huttu-Juntusen (vas.) mielestä huumenuorten tahdonvastaista hoitoa varten ei tarvita uutta lakia. -Lainsäädäntö antaa jo nyt mahdollisuuden saattaa huumeriippuvainen tahdonvastaisesti hoitoon. Sitä ei kuitenkaan ole käytetty kovin paljon, koska se ei kuulu kulttuuriimme, hän arvioi.

Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin ottanut syyniin pakkohoitolainsäädännön. Ministeriö miettii pykälien muuttamis- ja täsmentämistarvetta huumenuorten hoitoa silmälläpitäen. Pykälien tarkastelu sai alkunsa viimekeväisestä kansalaisadressista, joka vaati huumenuorten tahdonvastaista hoitoa. Huttu-Juntusen mielestä pakkohoitoa paljon suurempi kysymys on se, etteivät kunnat anna maksusitoumuksia.

-Toisaalta huumenuorilta löytyy aika vähän motiivia sitoutua pitkäaikaiseen hoitoon, hän arvioi. Huumenuorten tahdonvastaista hoitoa esittävän kansalaisadressin kokosi kontiolahtelainen Liisa Tallgren. Tallgren sanoo, että tahdonvastaista hoitoa tarvitaan juuri siksi ettei huumenuorilla ole halua hoitoon. -Tarvitaan vähintään vuoden ja jopa puolentoista vuoden hoitojakso huumeista eroon pääsemiseksi. Tallgren arvioi lain nyt sallimat hoitojaksot aivan liian lyhyiksi. Hän myös kertoo pelkäävänsä, ettei kunnilla ole nykyisessä hoitokäytännössä taloudellisia mahdollisuuksia huumenuorten hoitoon.

-Tämän vuoksi tarvitaankin kevyellä organisaatiolla, kahden tai kolmen koulutetun työntekijän ja vapaaehtoisvoimin toimivia hoitokoteja. Tallgren uskoo, että kansalaisadressin esittämä tahdonvastainen hoito mahdollistaa hoitokotien toiminnan. Adressin eduskunnalle luovuttanut lähetystö kokoontuu helmikuussa Espoossa. -Olemme valmiit keräämään vaikka puoli miljoonaa nimeä huumenuorten hoidon kuntoonsaattamiseksi. Viime keväänä eduskunnalle luovutetun adressin allekirjoitti lähes 140 000 kansalaista.
(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat