Ranta-asukkailla tärkeä rooli vesistöjen tilan seurannassa
Etelä-Savon ympäristökeskus haluaa kannustaa ranta-asukkaita seuraamaan vesistön tilaa yhä aktiivisemmin. Nyt avuksi on ilmestynyt Huolehdi kotijärvestä -opas, joka sisältää toimintaohjeita, tietoa vesistöistä ja niitä kuormittavista tekijöistä sekä seurantaohjeita.
Opas on yksi maaliskuun lopussa päättyvän Life Vuoksi -hankkeen näkyvimmistä tuloksista. Projektikoordinaattori Outi Airaksinen Etelä-Savon ympäristökeskuksesta sanoo, että seuraamalla säännöllisesti esimerkiksi leväkukintoja ja rantojen kasvillisuutta saa hyvää tietoa ja oivallusta siitä, onko järven tila muuttumassa. Muuten muutokset voivat tapahtua helposti ikään kuin huomaamatta.
Airaksisen mukaan Life Vuoksi -hanke edisti asukkaiden ja viranomaisten vuoropuhelua. Yhteistyö opetti myös virastojen työntekijöitä tuntemaan asukkaiden toiveita entistä paremmin. -Ehkä hankkeessa saatujen kokemusten perusteella voidaan patistaa myös viranomaisia hyödyntämään paremmin kansalaisten keräämiä tietoja. Näin tehdään jo nykyisessä valtakunnallisessa levätilanteen tarkkailussa, mainitsi Airaksinen Life Vuoksi -hankkeen tiedotustilaisuudessa torstaina.
Opasta tullaan jakamaan muun muassa vesistöjen kunnostuksista kiinnostuneille porukoille, kalastusalueille, luonnonsuojelupiireille ja kuntien ympäristötoimiin. Lisäksi selkeä ja asioita hyvin havainnollistava opas tulee Etelä-Savon ympäristökeskuksen kotisivuille.
Tulokset käyttöön
Kolme vuotta kestäneessä Life Vuoksi -hankkeessa vertailtiin ja arvioitiin erilaisia yleisimmin käytettäviä järvien vesikasvillisuuden, pohjaeläimistön ja levien seurannan menetelmiä ja tehtiin ehdotukset toimivimmista menetelmistä hallinnon ja tutkijoiden käyttöön. Tulokset hyödynnetään muun muassa uusia vesipuitedirektiivin mukaisia veden laadun seurantoja suunniteltaessa. Direktiivi vaatii, että järvet ja muut pintavedet on pystyttävä luokittelemaan ekologisen tilan perusteella viiteen laatuluokkaan.
EU:n tukemaan hankkeeseen osallistuivat Etelä-Savon ympäristökeskuksen lisäksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskukset, Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Oulun yliopisto. Yhteistyötä EU-tasolla tehtiin erityisesti pohjoisirlantilaisten asiantuntijoiden kanssa. Siten on pyritty saamaan tuloksista mahdollisimman käyttökelpoisia muuallakin Euroopassa.
(MTV3-STT-Jaana Matikainen)